Hänen kanssaan oli varmaankin kymmenen tai viisitoista miestä. Näkikö kukaan noista miehistä tuota Valoa? Ei varmastikaan. Paavali näki Sen. Sitä ei ollut tarkoitettu noiden miesten nähtäväksi. Niinpä, jotkut ihmiset voivat nähdä asioita, missä toiset eivät. Näettekö? Niinpä, Paavali näki Valon, niin että Se jopa sokaisi hänet. Hän ei voinut nähdä useisiin päiviin, Se oli niin todellista hänelle. Ja hän ei voinut nähdä useisiin…
Myöhemmin, kun hän kirjoitti kirjeitä, niin hänen silmänsä vaivasivat häntä niin pahasti, kunnes hän kirjoitti hyvin suurilla kirjaimilla. Hän sanoi, ”Ymmärtäen sen, että olen kirjoittanut teille suurilla kirjaimilla.” Hän pystyi tuskin näkemään.
Hän oli vankilassa ja hän pyysi Herraa parantamaan hänet. Ja hän kysyi neuvoa Herralta kolme kertaa. Mutta mitä Herra sanoi? ”Minun armoni on riittävä, Paavali.”
Paavali sanoi, ”Sitten heikkoudestani kerskaan.” Koska hän sanoi, ”Etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu saatanan enkeli, lihaani pistin, rusikoimaan minua.” Hän tuli paremmaksi hetkeksi aikaa, ja sitten se tuli takaisin. Rusikoiminen tarkoittaa ”puuska puuskan jälkeen.” Kuten laiva merellä, tiedättehän, aallot rusikoivat sitä, näettekö, puuska puuskan jälkeen.
Ja hän tuli, hän tuli paremmaksi, ja sitten hänellä oli se jälleen; sitten tuli jälleen paremmaksi, jälleen se tuli takaisin. Hän sanoi, ”Herra, mikä on vialla, Sinä et ota tätä pois minulta?”
Hän sanoi, ”Minun armoni on riittävä, Paavali. Jatka vain eteenpäin.” Se pitäisi…
Hän sanoi, ”No niin, jos—jos olisin aivan täydellinen, ja kaikki olisi täydellistä, sitten kun kulkisin eteenpäin, oi, paisuisin ja sanoisin, ’Näettekö, minussa ei ole mitään vialla. Herra pitää minusta huolen, veli. Halleluja!’” Silloin teistä tulee itse-vanhurskaita.
Jumalan täytyy antaa teille jotain pientä, silloin tällöin, tavallaan nöyryyttääkseen teitä hiukan, tiedättehän. Aivan. Se saa teidät tavallaan ymmärtämään sen, että Hän on Pomo. Oi, eikö Hän olekin ihmeellinen? Kyllä vaan, vain autuasta!
Hebrews Chapter Three – 57-0901 – William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti