sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Jos he ovat nälkäisiä, he syövät jossakin

Share
Tämä päivä, missä me elämme, se on suuri rauhattomuuden ja levottomuuden aika. Ihmiset juoksevat edestakaisin, mitä tahansa he etsivätkin. Lähes kuka tahansa voi saada seuraajia. Huolimatta siitä, mitä he opettavat tai ajattelevat, joku tulee kuuntelemaan heitä. Ja se on tuo päivä, josta profeetat puhuivat. Ihmiset, kun he ovat nälkäisiä, he syövät mistä tahansa. Jos lapset ja ihmiset näkevät nälkää, he syövät roskatynnyristä, nuo, jotka kerran söivät hienosta pöydästä. Mutta jos he ovat nälkäisiä, he syövät jossakin. Niinpä minusta todellistesnEvankeliumin sananpalvelijoiden tulisi olla valmiina menemään, heidän pitäisi olla antamassa ihmisille oikeita asioita: lihaa tälle ajalle.


Faith Is The Substance - 47-0412 - William Branham

lauantai 27. helmikuuta 2010

Mutta se ei pysäytä totuutta

Share
Ja me uskomme, että lääkärit auttavat ihmisiä. Minä uskon, että Jumala parantaa lääkkeellä. Jumala parantaa leikkauksella. Jumala parantaa ymmärtämisellä. Jumala parantaa rakkaudella. Vain pieni rakkaudenosoitus kantaa pitkälle. Antakaapa jonkun olla täysin murheen murtama, ja näyttäkää vain, että te välitätte hänestä. Näettekö? Jumala parantaa rakkaudella. Jumala parantaa rukouksella. Jumala parantaa ihmeillä. Jumala parantaa Sanallaan. Jumala parantaa. Mikä tahansa sen lähde on, Jumala parantaa sen kautta. Se on Jumala, joka parantaa, sillä Hän sanoi: "Minä olen Herra, joka parannan kaikki sinun sairautesi." Niinpä sen kaiken pitäisi työskennellä yhdessä, ja miehet, eri palvelustehtävissä tulisivat työskennellä yhdessä sen puolesta. Näettekö? No niin, mutta he eivät tee sitä, koska joskus heidän on kiellettyä ottaa jokin tietty kanta Jumalan Sanassa, koska heidän tietyt kirkkokuntansa eivät salli heidän tehdä sitä. Mutta se ei pysäytä totuutta, sen kummemmin ; Jumala jatkaa parantamista aivan samalla tavalla.


He Cares Do You Care - 63-0721 - William Branham

perjantai 26. helmikuuta 2010

Tehkää silloin parhaanne

Share
Mitä tahansa Jumala haluaa teidän tekevän, tehkää silloin parhaanne, kuin vain osaatte tehdä. Huolimatta siitä, kuinka pieni, huolimattaa siitä, kuinka pieni asia se on, teidän täytyy tehdä se. Te sanotte: "No..." Ongelma siinä on, että jokainen meistä haluaa tehdä toisen ihmisen työn. Me kaikki haluamme kuljettaa palloa, kuten me sanomme. Näettekö? Niin kuin tämä rannekello täällä, no niin, jokaisella pienellä osalla on paikkansa siinä. No niin, jokainen osa siitä ei voi olla viisari. No niin, minä vain katson viisareita nähdäkseni, mitä kello on. Mutta jos yksi noista pienistä rattaista hajoaa, silloin se ei pysy ajassa. Ja sillä tavalla se on ihmisten kanssa. Meidän jokaisen, Kristuksen Ruumiin täytyy olla paikoillamme sopusoinnussa. Näettekö? Ja sitten me voimme katsella ympärillemme ja nähdä, mikä aika päivästä on. Näettekö? Silloin maailma katsoo nähdäkseen, mikä se on. Näettekö, näettekö? Mutta he tarkkailevat teitä. Ja jos te olette vain pieni hiusjousi, pääjousi, tai mitä tahansa te olette, tehkää siinä parhaanne, kuin vain osaatte.


God Doesn't Call Man To Judgement Without First Warning Him - 63-0724 - William Branham

torstai 25. helmikuuta 2010

Pyhä Henki elää teissä

Share
Kun todellinen Jumalan Henki tulee uskovaisen ylle, mitä tahansa Kirjoitus sanoo, hän sanoo: "Aamen." Miksi? Se on tuo Pyhä Henki, joka kirjoitti Raamatun, sykkimässä hänen elämässään. Hän ei välitä, kuka istuu ympärillä tai mitä tahansa toinen sanoo; se erottaa aina Sanan. Siellä on olemassa väärä. Se on kurpitsa. Se on villiköynnöksestä lähtöisin. Se on mahtava köynnöskasvi, joka peittää koko maan. Mutta se on kuolema. Sitä on paljon heitetty ihmisten sekaan. Mutta muistakaa, Jauhot tuo sen takaisin Elämään. Nostakaa se ylös, ja istuttakaa se jumalalliseen Paikkaan, joka on Kristus Jeesus. Mitä tahansa Hänen Sanansa on, olkoon se "Aamen" teille. Silloin Jumalan Henki... Silloin hengellinen ilo virtaa kuin joki. Hän on oleva, kuin ihminen, puu, joka on istutettu joen ääreen. Hänen lehtensä eivät kuihdu. Hän ei istu halveksijan tai epäuskovaisen, tai jumalattoman henkilön seurassa, joka elää maailman asioista. Mutta hän on tuottava hedelmää ajallaan. Millaista hedelmää? Jos te olette istutetut Kristukseen, te tuotatte hengellisiä hedelmiä, Pyhän Hengen hengellisiä hedelmiä. Pyhä Henki elää teissä.


Planting The Vine And Where To Plant It - 59-0920 - William Branham

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Se on niin iankaikkista, kuin Jumala Itse

Share
Se, mitä saatana tekee, on myytti; se, mitä Jumala tekee, on todellista. Senpä vuoksi, minä haluaisin tämän uppoavan teidän sydämiinne. Kun Jumala pelastaa ihmisen, hän on pelastettu. Älkää murehtiko siitä, että te menisitte joskus takaisin, sillä te ette voi. Se, mitä Jumala tekee, on iankaikkista. Saatana voi saada teidät tuntemaan jotain ja uskomaan, että te olette pelastuneita, mutta kun Jumala todella pelastaa teidät, teillä on se aina, koska teillä on Iankaikkinen Elämä; Jeesus sanoi niin: "Hän, joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka on Minut lähettänyt, sillä on Iankaikkinen Elämä ja eikä hän tule koskaan tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään." Se on niin iankaikkista, kuin Jumala Itse, koska se on Hänen Sanansa.


Planting The Vine And Where To Plant It - 59-0920 - William Branham

tiistai 23. helmikuuta 2010

Hän ravitsee meidät

Share
Jeesus on tuo kätketty Manna; Kristus on seurakunnan Manna. Mitä on manna? Vanhassa Testamentissa manna oli se, joka tuli taivaasta tuoreena joka yö ravitakseen seurakuntaa sen vaelluksellaan. Onko se totta? No niin, Uudessa Testamentissa, mikä on tuo kätketty Manna? "Vähän aikaa vielä ja maailma ei enää näe Minua (kätketty); kuitenkin te tulette näkemään Minut, sillä minä tulen olemaan teidän kanssanne, ja teissä maailman loppuun asti." Ja Kristus on tuo kätketty Manna, joka tulee Jumalalta tuoreena joka päivä--joka päivä. Me emme voi sanoa: "No, kaksi viikkoa sitten minulla oli mahtava kokemus Jumalalta." Entäpä juuri nyt? Näettekö? Joka päivä, tuore, uusi siunaus, jotain uutta tulossa Jumalalta, kätketty Manna tulossa alas Jumalalta taivaasta, Kristus. Ja me aterioitsemme tämän Mannan äärellä, joka on Kristus, ja Hän ravitsee meidät meidän vaelluksemme läpi, kunnes me saavutamme tuon--tuon maan toisella puolen.


Questions And Answers - 61-1015M - William Branham

maanantai 22. helmikuuta 2010

Se on tärkein asia

Share
Seurakunnat tänä päivänä, monet niistä, etsivät sekoittajia. Joku, joka osaa sekoittaa ja ehkäpä tehdä vähän tätä ja sitä, ja vähän uudistamista ja golfausta, ja jotain juhlia ja niin edelleen. No niin, maailma etsii hyviä sekoittajia, mutta Jumala etsii eroittajia, niitä, jotka erottavat itsensä. "Tulkaa ulos heidän keskuudestaan, Minun kansani, ettette olisi osallisia heidän synteihinsä." Erottautukaa... Egyptissä, kun karitsa uhrattiin, Jumala teki eron. Hän eroitti israelilaiset pakanoista, ja teki eron heidän välilleen. Ja Jumalan kansa on eroitettu kansa, pyhä kansakunta, erikoisia ihmisiä, outoja, oudosti käyttäytyviä. Niinpä maailma ei tule koskaan ymmärtämään teitä. Niinpä älkää ajatelko maailmaa; ajatelkaa Jumalaa. Se on tärkein asia.


God Talked To Moses - 53-0831 - William Branham

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Se on Jumalan puhdistus prosessi

Share
Sallikaa minun kertoa teille kirkkokunnallisille ihmisille täällä, metodisteille, presbyteereille. Kun nämä ihmiset kutsuvat itseään helluntailaisiksi, se ei merkitse, että se on organisaatio. Te ette voi organisoida helluntaita. Teillä voi olla kirkkokunta, mutta helluntai on kokemus, kelle tahansa, sallikaa hänen tulla, huolimatta siitä, onko hän baptisti, presbyteeri, metodisti, musta, keltainen, ruskea, tai valkoinen.
Sillä ei ole merkitystä, minkä värinen hän on, kuinka suuri hän on, kuinka pieni hän on, kuinka alhaalla hän on, kuinka paha hän on, se ei merkitse mitään; se on kaikille, jotka tahtovat. Se on Jumalan puhdistus prosessi Seurakuntaansa varten. Teidän ei tarvitse olla älykkäitä; teidän ei tarvitse olla koulutettuja. Hänen koko joukossaan ei ollut muita, kuin yksi, jolla oli mitään koulutusta, ja se oli Paavali. Ja Paavali sanoi, että hänen täytyi unohtaa kaikki, löytääkseen Kristuksen. Jumalaa ei tunneta älyllisin voimin; Jumala tunnetaan Pyhän Hengen kokemuksen kautta.


Be Not Afraid - 60-0609 - William Branham

lauantai 20. helmikuuta 2010

Te tulette kuulemaan Äänen

Share
Ja jos te tiedätte, että teidän tulisi syntyä uudesti, ja täytettyjä Pyhällä Hengellä, ja saada kokemus, kuten heillä oli helluntaipäivänä, ja te annatte jonkun seurakunnan opin kätkeä teidät jostakin, jonka te tiedätte olevan totuus, älkää silloin koskaan odottako Jumalan vastaavan teidän rukouksiinne. Hän ei tee sitä. Se on totta. "Minun seurakuntani ei puhu, ja minun seurakuntani ei..." Minä en välitä, mitä seurakunta uskoo; se on se, mitä Jumala sanoi. Te tiedätte, että teidän täytyy syntyä uudesti, ja teidän täytyy olla Kristuksen kaltaisia. Ja jos teillä ei ole tuota kokemusta vielä, ja kaikkea syytöstä ja maailman asioita poissa teistä; menkää takaisin luolaan tai katajapuun alle todella nopeasti, ja tuohon luolaan niin nopeasti, kuin te vain voitte, ja kuunnelkaa ja nähkää, mitä te voitte kuulla. Te tulette kuulemaan jotain enemmän, kuin tuulispään. Te tulette kuulemaan jotain enemmän, kuin tunne-elämyksen, tai jumalallisen parantumisen, tai veren, tai tulen, tai savun, tai mitä tahansa heillä on, kaikkia näitä asioita menossa, tai suurta seurakuntaa, tai liittymistä tähän, tai käydä palvomassa tai jotain, johon liittyä, tai jotain suurta organisaatiota; te tulette kuulemaan Äänen, joka puhuu teille. Te kuulette Jumalan tulevan tuohon sieluun ja saavan teidät tunnustamaan kaiken, ja menemään oikaisemaan sen.


What Hearest Thou Elijah? - 56-0609 - William Branham

perjantai 19. helmikuuta 2010

He eivät tiedä sitä

Share
Atomipommit ja ohjukset, kun koko maailma... Koomikot televisiossa ja--radiossa, ja sellaisissa, vislailevat ja laulavat, kertovat likaisia vitsejä, ja lausuen kirosanoja, ja kauheita asioita, joita ei pitäisi edes sallia. Ja kaikki aikakauslehdet ja sellaiset ovat täytetty alastomien, moraalittomien naisten kuvilla, ja kaikkea sellaista, yrittäen tyynnyttää mieltä, yrittäen hiljentää teitä. Se muistuttaa minua eräästä pienestä pojasta, joka vihelteli pimeässä, mennessään hautausmaan poikki, yrittäen saada itsensä ajattelemaan, että hän ei ole peloissaan. Te olette kuoleman peloissanne, ja te tiedätte sen. Te tiedätte, että te olette menossa tuomiolle ja se on tulossa, koska te olette pilkaneet Pyhää Henkeä, ja te olette hyljänneet ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen. Tarkalleen. Heidän silmänsä ovat suljetut, he eivät tiedä sitä. Sodoma ja Gomorra.


When Their Eyes Were Opened They Knew Him - 64-0312 - William Branham

torstai 18. helmikuuta 2010

Sen vuoksi he parantuivat

Share
Minä häpesin tuota vanhaa takkia. Ja kun minä menin tapaamaan saarnaajia, minä pitelin oikeata kättäni tämän takin päällä, tällä tavalla ja ojensin vasemman käteni, kätelläkseni heitä. Minä sanoin: "Suokaa anteeksi vasen käteni; se on lähempänä sydäntäni." Ja minä--minä kättelin heitä. Sen syy oli... Minä en halunnut heidän näkevän tuota vanhaa risaista takkia. Mutta tuo joukko... arkansasilaisia ihmisiä, jotka seisoivat siellä ja näkivät Jumalan Enkelin liikkuvan ihmisten keskellä, he yrittivät koskettaa tuota vanhaa risaista takkia. Ja niin monet, jotka koskettivat sitä, parantuivat, ei tuon risaisen takin takia, vaan koska he uskoivat, että Jumala oli heidän keskellään. Sallikaa minun sanoa tämä tänä iltana: minulla ei saata olla tuota vanhaa risaista takkia päälläni, mutta sama Jumala, joka oli siellä tuona iltana, on täällä tänä iltana tehdäkseen saman asian. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ainoa tapa, jolla te pystytte koskaan saamaan osinkoja mistään, Jumalalta, on omistaa uskoa siihen, lähestyen sitä oikein, uskoen sen. Sen vuoksi he parantuivat, koska he tulivat oikealla henkisellä asenteella, uskoen, että totuus oli siellä, ja jos he vain voisivat lähestyä sitä, he parantuisivat. Ja Jumala vahvisti Sanansa heidän kanssaan.


I Perceive That Thou Art A Prophet - 53-0614E - William Branham

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Siellä ei ole mitään muita, kuin pyhiä

Share
Minä sanoin tämän Herran Nimessä, että juuri se Jumala, jota tämä kansakunta on edustavinaan, on tuhoava tämän kansakunnan. Hän on tuhoava nämä seurakunnat, niin-kutsutut seurakunnat. Muistakaa, ottakaa minun sanani siitä; kukaan ei voi liittyä seurakuntaan. Te liitytte majataloon; te ette liity seurakakuntaan. Te olette syntyneet seurakuntaan. Näettekö? Te liitytte metodisti majataloon, baptisti majataloon, katoliseen majataloon, helluntai majataloon. Mutta te olette syntyneet elävän Jumalan seurakuntaan. Ja se on se, mitä Hän tulee noutamaan, tuon seurakunnan. Niinpä meillä on majataloja, ei seurakuntia. Tuohon majataloon voi kerääntyä mitä tahansa, tekopyhiä ja kaikkea muuta. Mutta minä annan teidän tietää tämän juuri nyt. Sanan mukaan, elävän Jumalan seurakunnassa ei ole yhtäkään tekopyhää. Siellä ei ole mitään muita, kuin pyhiä.


The Way Of A True Prophet - 63-0119 - William Branham

tiistai 16. helmikuuta 2010

Sillä tavalla te pääsette eroon riivaajista

Share
410-18. Kun tuo pieni tyttö kuoli, Jairuksen tytär, pappi sanoi: "Tule ja laita kätesi hänen ylleen, ja hän on elävä." Mutta kun roomalainen sadanpäämies, pakana, sanoi: "Minä en ole sen arvoinen, että Sinä tulisit minun kattoni alle, puhu vain sana." Siinä kaikki. Näettekö?
Syyrofoinikialainen nainen, hän oli todellisuudessa kreikkalainen, kun hän--kun Jeesus sanoi hänelle, sanoen: "Ei ole soveliasta Minulle ottaa lasten leipää ja heittää sitä koirille." Nainen sanoi: "Se on totta, Herra; mutta koirat syövät pöydän alla lasten murusia." Hän sanoi: "Sen vuoksi, mitä sinä sanoit, riivaaja jätti tyttäresi." Sanokaa silloin hyviä asioita. Sanokaa jotain hyvää jostakin. Puhukaa Jeesuksesta. Sanokaa jotain uskollista, jotain todellista. Sillä tavalla te pääsette eroon riivaajista. Hän ei koskaan sanonut--Hän ei koskaan rukoillut tytön puolesta. Hän ei koskaan sanonut sanaakaan tytön parantumisesta; Hän vain sanoi: "Sen vuoksi, mitä sinä sanoit, sen vuoksi, mitä sinä sanoit..."

411-20. Hattie Wright, eräänä päivänä, hän ei pyytänyt mitään. Hän vain istui siellä, mutta hän sanoi oikein, joka miellytti Pyhää Henkeä. Ja Pyhä Henki puhui takaisin ja sanoi: "Hattie, pyydä mitä tahansa, mitä sinä haluat, mitä tahansa sinulla on ja mitä sinä haluat. Näe, onko tämä todellista vai ei. Pyydä mitä tahansa (hänen pienen ramman sisarensa parantumista istuen siellä aivan aloillaan; kymmenen tuhatta dollaria pitämään hänet poissa kaivamasta noita kukkuloita siellä; uudistunut nuoruus hänen uupuneelle ruumiilleen); mitä tahansa sinä haluat pyytää, pyydä sitä juuri nyt. Jos Se ei tule ja anna sitä sinulle juuri nyt, silloin minä olen valeprofeetta." Se on--se on--se on jotain, eikö olekin?
Jeesus sanoi: "Sanokaa tälle vuorelle..." Ja te olette kuulleet--siitä, mitä tapahtui; se on tuo palvelustehtävä, johon me olemme menossa. Me olemme menossa pitkällä tällä tiellä. Pian on Herran Jeesuksen tulemus. Ja meillä täytyy olla ylöstempaavaa uskoa seurakunnassa, muuttuaksemme silmän räpäyksessä mennäksemme ulos, tai me emme mene. Mutta älkää murehtiko, se tulee olemaan siellä. Se tulee olemaan siellä. Ja kun tämän seurakunnan voima kohoaa, se on tuova sen veljensä; kun tuon seurakunnan voima kohoaa, se on tuova sen veljensä; tuon seurakunnan voima on tuova muut veljet; silloin siellä tulee olemaan yleinen ylösnousemus. Me odottamme innolla sitä.


Questions And Answers On The Holy Ghost - 59-1219 - William Branham

maanantai 15. helmikuuta 2010

Älkää antako niiden pesiä

Share
Ajatelkaa asioita, jotka ovat positiivisia. Älkää koskaan antako negatiivisen ajatuksen mennä lävitse. Älkää antako sen kuitenkaan pysähtyä, jos se aikoo sellaista. Pitäkää ajatuksenne positiivisina: Jeesuksessa. Älkää ajatelko, istuessanne siellä rullatuolissa, te, että te olette toivottomia, avuttomia. Te ette ole. Älkää antako tuon negatiivisen ajatuksen koskaan mennä lävitse. Älkää antako sen ankkuroitua. Te ette voi estää sitä menemästä ajatustenne lävitse (Se on totta.), mutta älkää antako sen pysähtyä. Kuten vanha farmari sanoi: "Minä en voi estää lintuja lentämästä taloni yli." Mutta hänellä oli kaksipiippuinen haulikko, hän sanoi: "Minä varmasti voin estää niitä pesimästä." Niinpä tehkää te sama asia, ja te myös. Näettekö? Älkää antako niiden pesiä. Antakaa niiden mennä suoraan ohitse.


Blind Bartimaeus - 55-1115 - William Branham

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Kun Jumala lupasi jotain, sen Hän on tekevä

Share
151. Tätä kuuntelee nyt, täällä Jeffersonvillessä nyt, eräs perhe nimeltä Wright. Veli Woods ja minä menimme sinne vierailemaan heidän luonaan. He tekevät ehtoollisviiniä seurakunnalle. Pieni Edith istui siellä huoneessa; pieni rampa tyttö, joka oli ollut sairaana koko elämänsä, ja niinpä me olimme aina odottaneet Jumalan parantavan hänet. Hänen sisarensa, oli leski, hänen aviomiehensä oli tapettu; hänen nimensä oli Hattie, todella nöyrä pieni nainen. Ja sillä välin kun veli Banks ja minä menimme hakemaan hänelle jänistä, he olivat valmistaneet ison kirsikkapaistoksen; ja he pyysivät minua istumaan alas ja syömään siellä.

152. Me kaikki istuimme pöydän ympärillä , me puhuimme tästä, se tapahtui vastikään pari päivää sitten. Ja istuessamme siinä pöydän ympärillä, puhuen tästä, aivan yhtäkkiä minä sanoin: "Mitä olisi voinut tapahtua? Veli Wright, sinä olet vanha mies, sinä olet metsästänyt oravia koko ikäsi. Veli Shelby, sinä olet expertti oravien metsästyksessä. Veli Wood, niin olet sinäkin. Minä olen metsästänyt niitä lapsesta saakka. Oletteko te koskaan nähneet oravaa plataani ja heinäsirkka tiheikössä?"
153. "Emme varmastikaan."
154. Minä sanoin: "Ne eivät vain olleet siellä. Ainoa asia, jonka minä tiedän, Se on vain sama Jumala. Kun Aabraham tarvitsi oinaan, Hän oli Jehova-jireh, Hän pystyi järjestämään sen Itseään varten. Minä uskon, että se on sama asia."

155. Ja pieni kunnon Hattie istuen siellä, sanoi: "Veli Branham, se ei ole mitään muuta, kuin Totuus!"
156. Hän sanoi oikein. Kun hän sanoi sen, Pyhä Henki laskeutui tuolle kanavalle jälleen, jokainen siellä tunsi Sen. Minä nousin ylös, minä sanoin: "Sisar Hattie, NÄIN SANOO HERRA, sinä sanoit oikein, kuten syyrofoinikialainen nainen sanoi. Pyhä Henki puhuu nyt minulle, ja pyysi minua antamaan sinulle sinun sydämesi toiveen. No niin, jos minä olen Jumalan palvelija, jos se on niin, se on tapahtuva. Jos minä en ole Jumalan palvelija, niin silloin minä olen valehtelija, ja se ei tule tapahtumaan, minä olen pettäjä. Koita nyt ja näe, onko se Jumalan Henki vai ei."
157. Hän sanoi: "Veli Branham," (jokainen itki siellä), hän sanoi: "mitä minä pyydän?"
158. Minä sanoin: "Sinulla on rampa sisar istumassa täällä."

159. Minulla oli kaksikymmentä dollaria taskussani, antaakseni ne hänelle, sen, jonka hän oli antanut lahjoituksena. Tuo nainen ei ansaitse edes kahta sataa dollaria vuodessa, tuolla pienellä, vanhalla, köyhällä maatilalla, hän ja hänen kaksi poikaansa. Hänen poikansa olivat olleet tavallisia veijareita, koulupäivinä, tiedättehän, ja vain nauraen äidilleen; ja he olivat noin viisitoista, kuusitoista vuotiaita. Ja oi, siellä he istuivat nauraen sille, mitä minä sanoin.
160. Ja minä sanoin: "Sinulla on isä ja äiti täällä istumassa, jotka ovat vanhoja. Sinulla ei ole rahaa. Pyydä rahaa, ja katso, tuleeko se sinun syliisi. Pyydä sisartasi ja katso, eikö hän nouse ylös ja kävele." Minä tiesin silloin, kuten Job, siellä on jotain, jonka te tiedätte, kun te osutte siihen. Minä sanoin: "Minä tiedän! Minä seison täällä kymmenen ihmisen edessä, jos tämä ei tapahdu, niin silloin minä olen valeprofeetta."
161. Hän sanoi: "Mitä minä pyydän?"
162. Minä sanoin: "Sinä teet päätöksesi. Minä en voi tehdä päätöstä sinun puolestasi."

163. Hän katsoi ympärilleen, tuo pieni nainen. Ja yhtäkkiä, hän sanoi: "Veli Branham, minun sydämeni suurin toive on minun kahden poikani pelastuminen."
164. Minä sanoin: "Minä annan sinulle sinun poikasi, Jeesuksen Kristuksen nimessä. " Ja nuo tirskuvat, nauravat, vitsailevat pojat lankesivat äitinsä syliin, ja antoivat elämänsä Jumalalle, ja täyttyivät Pyhällä Hengellä juuri silloin.
165. Miksi? Se on Totuus! Jumalalla on voima tappaa minut, näiden ympäri maata tulleiden ihmisten edessä. Monet teistä täällä ja Jeffersonvillessä, minä voin kuulla tabernaakkelissa kaikuvan "Aamen!" koska he ovat kuuntelemassa sitä juuri siellä. Näettekö, koska se on Totuus! Mikä se on? Se on, kun Jumala, Hänen kaikkivaltiaan armonsa kautta; se tapahtuu! Sen ulkopuolella, se ei tapahdu.

166. Tuona kohtalokkaana hetkenä... Ajatellessani miehiä, ja ihmisiä, joita minä tunnen. Jumala ohittaen kaikki kuuluisuudet, ja kaikki sellaiset, antaakseen köyhälle, pienelle vanhalle nöyrälle naiselle, joka tuskin pystyi kirjoittamaan omaa nimeänsä; ja Hän tiesi, mitä hän pyytäisi. Ja se oli suurin asia; sillä hänen sisarensa on nyt kuollut, ja hänen äitinsä ja isänsä täytyy kuolla, raha olisi hävinnyt, mutta hänen poikiensa sielut ovat Iankaikkisia! Ja tuo oli se hetki heille napata se. Ja niin pian, kuin minä sanoin: "Minä annan sinulle sinun poikasi, Jeesuksen Kristuksen nimessä," siellä he lankesivat äitinsä syliin. Kuinka moni täällä tietää, että se on Totuus, te tiedätte sen? Näettekö, siinä se on. Kyllä. Miksi? Innoitus!
167. Nyt: "Minä olen kuullut Sinusta, että Sinä voit luoda oravat; minä olen kuullut Sinusta, että Sinä voit luoda oinaan; mutta nyt minä Näen, omilla silmilläni!" Julkituominen, näky oli tehty näkyväksi. Kun Jumala lupasi jotain, sen Hän on tekevä.

168. Huomatkaapa, kun teillä on tarve, kuten ehkäpä Joosualla. Hänellä oli tarve; hän ei koskaan ajatellut olosuhteita, hän puhui sen, ja se oli Jumala! Uskotteko te, että aurinko pysyi aloillaan? Niin uskon minäkin. Kuinka se teki sen? Älkää yrittäkö ymmärtää sitä, vaan se teki sen. Joosua teki sen, ja hän kohotti kätensä; tuona kohtalokkaana hetkenä hänellä oli pääsy Jumalan tykö, ja se on se, mitä tapahtui. Se oli oikeana hetkenä. Elävän Jumalan henki oli nähnyt sen tarpeen, ja laittoi sen Joosuan ylle sanoakseen sen. Sama Jumala näki Aabrahamin tarpeen. Sama Jumala näki tarpeen vahvistaakseen Kirjoituksen minulle, sen että, Kirjoitus on totta, myöskin!
Tuo sama Jumala näki noiden kahden ennaltamäärätyn pojan tarpeen, ja se oli tuo hetki, kun Hän todisti sen ja vahvisti Sanansa.


I Have Heard But Now I See - 65-1127E - William Branham

lauantai 13. helmikuuta 2010

Olkaa vain todella suloisia

Share
1086-Q-330 330. Veli Branham, kuinka minun täytyy näyttää vaimolleni, että minä todella välitän hänestä ja kuitenkin toimin--tai pysyn Sanan kanssa (Se on)--pysyn--pysyn Sanan kanssa, mutta kuitenkin minulta kysytään tällaista: "Miksi sinä et harjoita sitä, mitä sinä saarnaat tai uskot?"

No niin, silloin, jos vaimo, jos vaimo sanoo sen sinulle, kun hänellä on oikeus sanoa se, silloin sinun on parempi oikaista se. Näettekö, näettekö? Sitten jos hän, jos--jos hän sanoo sen vain ollakseen ilkeä, muistakaa, Raamattu sanoi: "On parempi, että myllynkivi ripustettaisiin kaulaanne ja heitettäisiin mereen, kuin edes loukkaisitte vähimpiä näistä, Minun lapsistani." No niin, se on vain sinun kysymykseesi.

Ja se voi olla, että tämä vaimo ei ole senkaltainen ihminen. Ehkä hän on erilainen--ehkäpä, hän on hyvä ihminen. Ehkäpä hän vain testaa sinua nähdäkseen, mitä sinä teet.

1086-116. No niin, pysy rakkaudessa hänen kanssaan ja anna hänen nähdä Jeesus sinussa. Tee se. Näettekö? Mene vain eteenpäin. Jokin... Minä annan pienen esimerkin tänä aamuna eräästä henkilöstä, joka... Eräänä aikana, tämä pieni nainen oli--oli vastaanottanut Pyhän Hengen. Ja hän oli todella suloinen pieni henkilö. He... Hän sanoi... No, hänellä oli ollut kova elämä, ja hänen aviomiehensä oli alkoholisti. Ja niinpä, hän vain jatkoi eteenpäin; hän kärsi miestään. Mies sanoo: "Jos sinä haluat mennä seurakuntaan, kultaseni, niin anna mennä. Mutta minä vain menen sinne saluunaan, sinne vanhaan Brown Derbyyn, juuri sinne. Mene ja--mene vain." Niinpä he oleskelivat siellä koko ajan, se oli aikoinaan Bonifer. Monet teistä vanhemmista muistavat, kun Bonifer oli siellä kulmassa... Sitä kutsutaan Brown Derbyksi nyt, minä uskon niin.

1086-117. Niinpä, oleskellen siellä, ja heti seuraavaksi, eräänä iltana tuli esille kysymys seurakunnasta ja kristityistä. Yksi noista vanhoista juopoista, joka istui siellä, sanoi: "Ei ole sellaisia, kuin kristittyjä enää. Ei sellaisia ole. Tämä koko joukko tekopyhiä, te näette heidät täällä polttaen tupakkaa, juoden, tehden samaa, kuin me teemme, ja he kutsuvat itseään kristityiksi. Ei sellaisia ole."
Tämä yksi juoppo nousi ylös ja sanoi: "Hetkinen vain. On yksi, jonka minä tunnen."
Toinen sanoi: "Kuka se on?"
Hän sanoi: "Se on minun vaimoni." Näettekö? Tuo vaimo oli tullut suolaiseksi. Hän oli huomannut sen koko ajan.
Toinen sanoi: "Minä olen varma, jos hänet laitettaisiin puristukseen..."
Hän sanoi: "Ei, hän on siltikin kristitty; minä todistan sen teille. Minäpä kerron teille, mitä me teemme; mennään kotiin, ja minä näytän, onko hän kristitty vai ei. Mennään sinne kotiin, ja no, ollaan todella juopuneita. Me käyttäydymme sillä tavalla, kuin me olisimme todella juopuneita." He koputtivat oveen, tulivat sisään hoiperrellen joka puolelle ja--ja... "Istukaahan tänne," ja kaikkea sellaista. Ja vaimo laittoi kaikille tuolin ja (miehen vieraille, tiedättehän)--ja yritti tehdä heidät niin tervetulleiksi, kuin vain voi. Mies sanoi: "Minä haluan sinun tekevän meille jotain illallista." ja niinpä he---vaimo meni sinne ja valmisti jotain. Mies sanoi: "Me haluamme kinkkua ja munia." Hän tiesi, että heillä oli sitä, niinpä vaimo valmisti kinkkua ja munia. Kun mies tuli pöytään, hän katsoi niitä sillä tavalla, otti lautasensa, ja paiskasi sen lattialle, sanoen: "Tiedätkö, minä en pidä tuollaisista munista. Tulkaa pojat, häivytään täältä," sillä tavalla--sillä tavalla.

1087-119. He menivät sinne ja istuutuivat alas sillä tavalla, tiedättehän. Ja vaimo tuli sinne; hän sanoi: "Rakas, minä olen--minä olen pahoillani, että en saanut laitettua niitä oikein; minä teen vähän lisää teille."
"Oi, höpö höpö, sinä tiesit alunperinkin, että minä en halua niitä tuolla tavalla," vain kiukutellen tuolla tavalla. He menivät sinne, ja istuutuivat alas, ja käyttäytyivät, kuin he olisivat juovuksissa. He kuulivat vaimon tavallaan ollen välittämättä heistä, laulavan todella hiljaisella äänellä:

Täytyykö Jeesuksen kantaa risti yksin,
Koko maailma kulkee vapaana?
Siellä on risti jokaiselle,
Ja siellä on risti minulle.
Tätä siunattua ristiä minä tulen kantamaan,
Kunnes kuolema minut vapauttaa,


Yksi juoppo katsoi toista, sanoen: "Hän on kristitty; hän on saanut sen." Ja tuo pieni nainen johdatti miehensä, ja nuo muut Kristukselle tuona iltana. Näettekö? Miksi? Olkaa vain todella suloisia. Muistakaa vain, että Hän tietää kaiken siitä.
Niinpä, sisar, veli, kuka tahansa se saattaa olla, tai veli, se on tässä, koska hän kysyi vaimostaan, niinpä ole vain suolainen; hän on tuleva janoiseksi, jos hänessä on mitään janottavaa. Jos siellä ei ole, muistakaa, jos te saitte väärän ihmisen täällä, te saatte oikean ihmisen tuhatvuotisessa valtakunnassa. Jatkakaa vain kulkemista; kaikki vääryydet tullaan oikaisemaan siellä.


Questions And Answers 3 - 64-0830M - William Branham

perjantai 12. helmikuuta 2010

Mutta minä haluan Jeesuksen

Share
Kuitenkin, minä mieluummin omistaisin Jumalan rakkauden sinetöitynä sydämeeni, kuin kaikki lahjat, jotka ovat Raamatussa. Se on totta. Minä ajattelin sitä muutama ilta sitten. Minun pieni tyttöni soitti minulle, ja minä kerroin hänelle... Hän halusi minun tulevan kotiin hänen luokseen. Hän rakastaa minua, oi. Ja niinpä minä--minä... Hän on... Minä kerroin hänelle, että minä lähetin pienen nuken hänelle. Mutta hän ei halunnut nukkea. Hän sanoi: "Minä haluan sinut, isi, en sinun nukkeasi." Näettekö, hän haluaa minut. No, sillä tavalla minä ajattelen Jeesuksesta. Minä rakastan Hänen lahjojaan ja asioita, jotka auttavat Hänen kansaansa, mutta minä haluan Jeesuksen. Jumalan Rakkaus, sinetöitynä sydämiinne, painautuneena niin sisään, kunnes maailma on painunut ulos ja te ette näe mitään muuta, kuin Herran, rakastaen Häntä. Ja kunte te rakastatte toisianne, sillä tavalla te rakastatte Herraa. Jos te ette rakasta toisianne, te ette voi rakastaa Herraa. Hän sanoi niin. Se on totta. Ja Jumala ei voi tulla teidän sisällenne.


The Works That I Do Bear Witness Of Me - 51-0413 - William Branham

torstai 11. helmikuuta 2010

Heillä oli kätketty voima

Share
Kun helluntailaisihmiset menivät helluntaihin, he olivat vain ihmisiä, kun he menivät sinne, mutta yhtäkkiä... Kun he olivat siellä ylhäällä, he olivat peloissaan; he olivat sulkeneet ikkunat, sulkeneet ovet. He pelkäsivät vainoa. He olivat olleet hyviä seurakuntalaisia siihen siihen mennessä. Heidät oli kastettu vedessä siihen mennessä. Mutta heillä ei ollut kätkettyä voimaa. Heillä ei ollut varmuutta. Yksi heistä sanoi: "Jos Sinä olet... Salli minun laittaa käteni Sinun kylkiisi. Salli minun laittaa sormeni naulanreikiin Kädessäsi." Yksi heistä sanoi naisille: "Oi, se on typeryyttä. Ette te nähneet mitään." Mutta kun he nousivat ylös noita rappusia ja menivät yläsaliin, yhtäkkiä siellä tuli ääni taivaasta, ja kätketty voima tuli alas. Se tuli heihin. Sen jälkeen he olivat kadulla, iloiten--iloiten ja ylistäen Jumalaa, saarnaten Evankeliumia, kirkasten Jumalaa. Heillä oli kätketty voima. Heillä oli voima, josta maailma ei tiennyt mitään.


The Uncertain Sound - 55-0731 - William Branham

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Tulkaa takaisin Jumalan Sanaan, mihin te kuulutte

Share
Kuten me otamme kielillä puhumisen. Minä uskon kielillä puhumiseen, varmasti. Mutta ei kaikilla, jotka puhuu kielillä, ole Pyhää Henkeä. Minä olen lähetyssaarnaaja. Minä olen nähnyt noitien puhuvan kielillä ja tulkitsevan sen, ja antavan oikean tulkinnan sille, ja juovan verta ihmisen pääkallosta ja kutsuen saatanaa. Se on totta. Tulkaa takaisin Jumalan Sanaan, mihin te kuulutte. Hankkiutukaa eroon näistä asioista. Elämä on se, joka kertoo ihmisissä Kristuksen elämästä. Kuinka te voitte olla Kristuksesta, ja pitää kiinni näistä muodollisuuksista ja sellaisista? Näettekö, mihin me olemme tulleet? Helluntaiseurakunta, kun se alkoi viisikymmentä vuotta sitten, ja Pyhä Henki alkoi vuotaa, ja ihmiset vastaanottivat kielillä puhumisen lahjan, sitten te aloitte ottaa kaiken siihen, kirkkokunnallistaen tämän, ja sen, ja jonkun muun. Ja katsokaa, missä te olette tänä päivänä, kunnes koko juttu on turmeltunut. Se on totta. Koko systeemi on korruptoitunut, ja se on vain hajoamassa muun maailman kanssa. Kaiken täytyy hajota. Mutta me vastaanotamme Valtakunnan, jota ei voida liikuttaa.


The World Is Falling Apart - 63-0412M - William Branham

tiistai 9. helmikuuta 2010

Minä haluan olla kuten Jeesus

Share
Minä haluan kysyä teiltä jotain. Onko helluntaiseurakunta nyt tänä iltana parempi, koska se hajoitti itsensä kolmeksikymmeneksi eri organisaatioksi, kuin silloin alussa? Näettekö? Minä vain kysyn sitä. Me olemme koko ajan tulossa pahemmaksi ja pahemmaksi. Näyttävätkö naiset ja miehet meidän helluntaiseurakunnissamme enemmän pyhiltä, rukoillen? Kertokaa minulle joku paikka kaupungista, missä heillä on rukouskokous koko yön läpi, päivästä toiseen, niiden syntien puolesta, joita on tehty kaupungissa, kuten heillä oli tapana. Olemmeko me yhtään parempia? Me olemme tulossa pahemmiksi. Oi, meidän rakennuksemme ovat tulossa kauniimmiksi. Oi, me olemme pääsemässä korkeammalla arvoasteikossa muiden seurakuntien kanssa. Mutta kuka haluaa olla, kuten he? Minä haluan olla kuten Jeesus. Ja sillä tavalla jokaisen ihmisen tulisi haluta olla: Kristuksen kaltainen. Hankkikaamme Hänet näyttämölle. Näettekö? Ja me olemme... Seurakunnat ovat kuolemassa. Niinpä meidän täytyy tehdä jotain. Meidän täytyy kiirehtiä. Meillä ei ole yhtään... Me emme aio odottaa tuhatvuotiseen valtakuntaan tehdäksemme sen. Jos me aiomme tehdä sen, meidän täytyy tehdä se nyt, tai se tulee kuolemaan. Jotain on tapahtuva.


Only Believe - 61-0427 - William Branham

maanantai 8. helmikuuta 2010

Sitten se pyörii jälleen samalla tavalla

Share
Piirtäkäämme kuva ajasta. Katsotaanpa, täydellinen ympyrä, ikuisesti, ikuisesti, ja sitten yhtäkkiä synti tipahti sisään ja teki pienen, kuten minun vaimoni kutsuu sitä, teki pienen kolhun tai pienen kuhmun ketjuun, niin että se menee ulos nyt. Iankaikkisuus jatkuu, mutta se ei ole täydellisenä. Siellä on pieni aukko, joka tulee tänne, katkaisee sen tällä tavalla, ja menee ulos tällä tavalla. Jumalan täytyi tehdä se, koska Saatana sai sen aikaan. Ja se tipahti ajanhetkeen koettelemusta, ja täydellistämistä varten, ja kadotettujen sovittamista varten, että Jumala Hänen kaikkivaltiaan armonsa kautta voisi jonain päivänä nostaa tuon pienen kolhun tai aukon täydelliseksi ympyräksi. Sitten se pyörii jälleen samalla tavalla. Näettekö sen?


Perfection - 56-0610 - William Branham

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Me rakastamme toisiamme

Share
Oi, minä--minä rakastan Häntä. Sydämessäni minä rakastan Häntä, jos minä tunnen oman sydämeni. Minä uskon, että te rakastatte myös. Niinpä yhdessä me olemme Hänen lapsiaan. Me rakastamme toinen toisiamme. No niin, minä en voi rakastaa Häntä ja olla rakastamatta teitä. Ja jos minä sanon, että minä rakastan Häntä ja enkä rakasta teitä, Raamattu sanoi, että minä olen valehtelija. Näettekö? Ja jos minä... Jos te haluatte--jos te haluaisitte rakastaa minua tai minun perhettäni; rakastakaa minun perhettäni. Minä mieluummin haluaisin teidän rakastavan Billy Paulia, kuin minua. Jos se tulisi sellaiselle näytönpaikalle, minä mieluummin haluaisin teidän tekevän sen. Minä haluan teidän kuuntelevan minua, koska Billy ei ole saarnaaja. Mutta minä haluan teidän kuuntelevan minua, mitä minä kerron teille; mutta kun--jos te haluatte rakastaa jotakuta, todella rakastaa heitä, te sanotte: "Minä haluan rakastaa joko sinua tai Billyä," rakastakaa Billyä. Näettekö? Jumala tuntee samalla tavalla meidän suhteemme. Ja me emme voi... Silloin minä tiedän, että te ette voi rakastaa Billyä rakastamatta minua, koska hän on osa minua. Näettekö? Niinpä minä en voi rakastaa Jumalaa rakastamatta teitä, koska te olette osa Jumalaa. Ja me rakastamme toisiamme.


Questions And Answers #3 - 64-0830M - William Branham

lauantai 6. helmikuuta 2010

Meidän vihollisemme linjat ovat murtuneet

Share
25. Täällä jokin aika sitten Sveitsissä, seistessäni siellä suurilla korkeilla Alppi-vuorilla, minä ajattelin Arnold Von Winkelriedia. Monet teistä tietävät sen tarinan. Mikä urhea sankari hän olikaan monia vuosia sitten Sveitsissä. Ja kuinka eräs mahtava armeija oli hyökkäämässä Sveitsiin, ja kaupungit oli valloitettu. Ja urheaveriset Sveitsiläiset kokoontuivat vuorilta laaksoon sellaisilla pienillä aseilla, millä he vain voisivat puolustaa itseään.

Ja kun he seisoivat siellä kentällä, ja he näkivät noiden lähestyvän, ja kun he lähestyivät tätä suurta armeijaa, heitä oli vastassa vain yksi 50 vastaan. Ja he olivat—he eivät olleet sotilaita; he eivät olleet valmennettuja. He eivät tienneet, mitä tehdä. Mutta tämä armeija, joka oli hyökkäämässä, oli hyvin valmennettu, jokainen mies oli, kuin tiiliseinä tulossa kohti.

26. Ja kun he seisoivat siellä keihäittensä kanssa, liikkuen sinne päin. Eräs suuri mies astui esiin, Arnold Von Winkelried. Ja kun hän astui sinne esille, he olivat toivottomia; kaikki, mitä he voivat vain kuvitella, oli mennyttä. Heidän vain täytyisi mennä sinne ja menettää kotinsa. Heidän perheensä tapettaisiin. Isänmaa tuhottaisiin. Ei ollut mitään, mitä he voisivat tehdä; se oli toivotonta.

Sitten Arnold Von Winkelried astui esiin ja sanoi: ”Sveitsin veljet, tänä päivänä minä annan elämäni Sveitsin ja kotiseutujemme puolesta.”

Joku sanoi: ”Mitä sinä aiot tehdä?”

Hän sanoi: ”Tuolla laaksossa, on rakastettava pieni koti, missä minun vaimoni ja pienet lapseni odottavat minun tulevan takaisin. Mutta he eivät tule koskaan näkemään minua enää. Sillä tänä päivänä minä aion antaa elämäni maani puolesta.”

Ja kun hän sanoi sen, he sanoivat: ”Mitä sinä aiot tehdä?”

Ja hän sanoi: ”No niin, jokainen teistä, joilla on aseet, tulkaa, ja seuratkaa minua, ja tehkää parhaanne. Taistelkaa sillä, mitä teillä on. Tehkää kaikki, mitä te voitte, sillä, mitä teillä on.”

27. Ja hän huusi, heitti oman aseensa pois, ja sanoi: ”Tehkää tietä vapaudelle.” Ja hän lähti kohti armeijaa. Ja hän meni suoraan kohti paksuimpia keihäitä. Ja kun hän pääsi juuri sinne, missä he—sadat kiiltävät keihäät osuakseen häneen, kun hän tulisi; hän heitti kätensä ylös ja sanoi: ”Tehkää tietä vapaudelle.” Ja hän nappasi suuren sylillisen noita keihäitä ja paiskasi ne rintaansa. Ja jokainen noista sveitsiläisistä sotilaista seurasivat hänen perässään. Hän mursi vihollisen aseman, he saavuttivat voiton, jollaista ei ollut koskaan ennen voitettu.

Ja tänä päivänä te voitte mainita hänen nimensä Sveitsissä, ja heidän silmänä täyttyvät kyynelistä, ja heidän poskensa punastuvat heidän sankarinsa vuoksi. Hän oli yksi suurimmista sankareista minun mielestäni, joka on ollut armeija-elämässä. Mutta se on vain vähäpätöinen juttu, vain vähäpätöinen juttu. Eräänä päivänä Aadamin pojat seisoivat lyötyinä; laki, profeetat ja kaikki oli pettäneet. Jokainen lähestyminen, jota me olimme tehneet, oli pettänyt. Ja siellä kirkkaudessa, siellä oli Yksi, jota kutsuttiin Jumalan Pojaksi, astui esiin. Ja Enkelit sanoivat: ”Mitä Sinä aiot tehdä?”

Hän sanoi: ”Minä menen sinne ja annan Elämäni. Ja tänä päivänä minä aion lunastaa Aadamin langenneet pojat.”

28. Ja hän tuli Golgatalle. Hän meni kohti paksuimpia keihäitä. Hän meni kuoleman varjon laakson lävitse ja nappasi saatanan jokaisen nuolen, ja veti ne Omaan rintaansa, ja kutsui Seurakunnan ottamaan sen, mitä heillä on ja tekemään parhaansa. Ylistys Jumalalle, Helluntaipäivänä väkevä tuulispää lankesi ylhäältä taivaasta ja varusti jokaisen miehen aseella.

Ja minä sanon tänä päivänä, veljet, että jokainen mies, mitä tahansa teillä on, tehkäämme parhaamme sillä, mitä meillä on ja taistelkaamme viimeiseen mieheen saakka, koska meidän vihollisemme linjat ovat murtuneet. Kristus voitti Saatanan, riisui hänet kaikesta, mitä hänellä koskaan oli, ja hän ei ole mitään muuta, kuin huijari. Kun hän kertoo teille, että meillä ei voi olla toista vanhanaikaista Pyhän Hengen, Hengen vuodatusta,mutta meillä voi olla se tänä päivänä, koska vihollisen linjat ovat murtuneet, ja Jumala hallitsee tänään. Halleluja. Minä olen iloinen vanhanaikaisesta elävän Jumalan Pyhän Hengen kokemuksesta.


Azusa Jubilee – 56-0916 – William Branham

perjantai 5. helmikuuta 2010

Se on vieläkin Hänen vaatimuksensa

Share
On outoa, että Hän valitsi joukon oppimattomia ihmisiä, ja lähetti heidät sinne tehtävän kanssa helluntaipäivänä--ei mennäkseen johonkin seminaariin, vaan odottaakseen, kunnes heidät olisi puettu voimalla korkeuksista. Jos tuo mies, Pietari, ja Johannes, ja he, halusivat saarnata, ja he olivat tietämättömiä ja oppimattommia, olisi näyttänyt siltä, kuin Hän olisi sanonut: "Pojat, täällä on hieno koulu. Menkää sinne, kunnes te opitte aakkosenne. Sitten sen jälkeen, te suoritatte tämän, te suoritatte kielioppikoulunne. Hankkikaa kaikki se, menkää sen kaiken läpi. Sitten te suoritatte neljä vuotta lukiota, sitten neljä vuotta yliopistoa, ja sitten noin neljä tai viisi vuotta raamattukoulua. Sitten te voitte mennä ulos." Mutta Hän sanoi: "Odottakaa Jerusalemin kaupungissa, sillä minä lähetän Isän lupauksen teidän luoksenne. Ja sitten te tulette olemaan Minun todistajiani (Luukas 24:49), Minun todistajiani Jerusalemissa, Juudeassa, Samariassa, ja aina maan ääriin saakka." Se on vieläkin Hänen vaatimuksensa.


A Paradox - 62-0128A - William Branham

torstai 4. helmikuuta 2010

Ottakaa Se vain sillä tavalla, kuin Se on

Share
Jumala salli Israelin valita lain Kolmannen Mooseksen Kirjan 19. luvussa, kun armo oli jo antanut heille profeetan, Tulipatsaan, uhrilampaan, vapauttavan voiman, mutta he huusivat lakia. Se ei ollut Jumalan tahto, vaan se annettiin, koska ihminen halusi sitä. Ja juuri tuo laki, jota hän halusi, kirosi hänet. Jumalan tahto on paras. Se on se, mitä Hän opetti meille: "Tapahtukoon Sinun tahtosi; tulkoon Sinun Valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi." Meidän täytyy nöyrtyä Hänen tahtonsa ja Hänen Sanansa alle. Älkää kyseenalaistako sitä, uskokaa Se. Älkää yrittäkö löytää tietä sen ympäri, vaan ottakaa Se vain sillä tavalla, kuin Se on. Niin monet haluavat mennä sen ympäri, hommata jonkun toisen tavan. Ja kun te teette sen, te näette itsenne menossa eteenpäin, te näette Jumalan siunaavan teitä, mutta te toimitte Hänen sallivassa tahdossaan ja ettekä Hänen Jumalallisessa tahdossaan. Hän sallii sen, niin kuin minä sanoin, mutta Hän ei--Hän ei salli se olla Hänen täydellinen tahtonsa, vaan Hän saa sen toimimaan kunnioittaen ja siunaten Hänen täydellistä tahtoaan.


Does God Ever Change His Mind About His Word? - 65-0418E - William Branham

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Sinä olet unohtanut tärkeimmän asian

Share
94. Eräs tarina, jonka minä kuulin kerran yhdestä miehestä, joka oli, oi, hän oli köyhä. Ja hän--hän halusi aina... Se on pieni sadun kaltainen tarina. Se jäi aina mieleeni, kuitenkin. Ja eräänä päivänä hän poimi kukan. Ja tuo kukka oli maaginen, ja kukka vastasi hänelle, ja sanoi: "Sinä olet ollut köyhä koko elämäsi." Se sanoi: "Pyydä nyt, mitä haluat, ja se annetaan sinulle."

95. Mies sanoi: "Minä haluan tuon vuoren avautuvan tuolla, ja minä voisin mennä sinne sisälle ja löytää kultaa tuosta vuoresta."

96. "No," kukka sanoi: "sinun täytyy ottaa minut mukaasi, minne tahansa sinä menet. Näetkö? Sinun täytyy ottaa minut mukaasi. Niinpä, missä tahansa minä olen, silloin sinä voit pyytää, mitä tahansa sinä haluat."

97. Hän käveli vuorelle, ja tuo vuori avautui, ja hän meni sisälle. Kielekkeet olivat täynnä kultaa ja timantteja, kuten tämä pieni satu kertoo. Hän asetti kukan sinne pöydälle tai kalliolle. Ja hän juoksi, hän nappasi hienon suuren jalokiven, ja hän sanoi: "Minun täytyy mennä näyttämään tätä ystävilleni. Ja nyt minä olen rikas mies. Minulla on nyt kaikkea. Minun täytyy näyttää tämä."

98. Ja niinpä kukka puhui: "Mutta, sinä olet unohtanut tärkeimmän asian."

99. Niinpä hän juoksee takaisin ja ottaa jotain mukaansa, sanoen: "No, ehkäpä minä--minä otan palasen kultaa. Minä otan palasen hopeatakin." Ja niinpä hän sanoi: "Minä--minun täytyy kiirehtiä kertomaan ihmisille, kuinka rikas minä olen, ja mitä kaikkea minulla on."

100. Ja hän pääsi ovelle saakka, ja kukka sanoi: "Mutta sinä unohdit tärkeimmän asian."

101. Niinpä hän juoksee takaisin. Hän sanoi: "Täältä löytyy kaikenlaisia materiaaleja." Niinpä, hän otti mukaansa yhden kiven. Hän sanoi: "Minä menen, otan tämän kiven ja näytän ihmisille, minkälaisesta kivestä tämä vuori koostuu, niin minä voin löytää takaisin sen luokse." Näettekö?

102. Ja hän alkoi mennä kohti ovea, ja kukka sanoi viimeisen kerran: "Sinä olet unohtunat tärkeimmän asian."
"Oi," hän sanoi: "oi, ole jo hiljaa."

103. Näettekö, hän ei halunnut kuunnella enää: "Sinä unohdit tärkeimmän asian," ja hän juoksi ulos ovesta. Ja kun hän meni ulos, ovi sulkeutui hänen perästään kukka sisällä. Tärkein asia oli tuo kukka. Näettekö? Tärkein asia oli tuo kukka.


Come Follow Me - 63-0601 - William Branham

tiistai 2. helmikuuta 2010

Älä epäile Sitä

Share
127. Näettekö, tietysti, se oli paradoksi, nähdä jotain tapahtuvan, joka näyttää mahdottomalta, kuitenkin se on totta. Mutta, ”Aurinko pysyi aloillaan,” sanoo Raamattu. Minä en tiedä, mitä te ihmiset ajattelette, joka ajattelette, että maa liikkui, no niin; mutta, kuitenkin, ”aurinkoi pysyi aloillaan.” Ehkäpä Joosua ei koskaan yrittänyt ymmärtää, kuinka hän aikoi tehdä sen, kuinka Jumala aikoi tehdä sen, mutta ainoa asia, jonka hän sanoi, oli: ”Aurinko, pysy aloillasi!” Hän sanoi sen, ei ehkä tietäen, mitä hän sanoi, koska se oli Jumala, joka antoi sen hänelle, ja Hän toimi.

128. Sama asia Markuksen Evankeliumissa 11:23: ”Jos te sanotte tälle vuorelle ’siirry,’ ja ettekä epäile sydämessänne, vaan uskotte, että se, mitä te sanoitte, tulee tapahtumaan, te tulette saamaan sen, mitä te sanoitte.” Mutta te ette voi seistä haparoiden mielessänne ja sanoa sen, vaan teidän täytyy olla innoittunut sanoaksenne sen. Aamen!

129. Suokaa anteeksi ilmaisuni; mutta tuona päivänä, istuessani siellä metsässä (ja Jumala on minun tuomarini, ja minä voisin kaatua kuoliaaksi tässä puhujapöntössä); kun tuo Kirjoitus oli hämmentänyt minua koko elämäni… istuessani siellä metsässä tuona aamuna, ja minä ajattelin sitä, ja tuo Ääni puhui minulle, Hän sanoi: ”Tuo Kirjoitus, kuten kaikki Kirjoitukset, Se on totta.”

130. Ja minä ajattelin: ”No, kuinka se voisi olla?”

131. Ja Hän sanoi: ”Sinä olet…” Minä sanoin… Hän sanoi: ”Puhu, ja se tulee tapahtumaan. Älä epäile Sitä.”

132. Ja minä puhuin Jollekin, istuessani siellä kaukana metsässä. Siellä ei ollut ollut yhtään oravia kolmeen päivään, siellä ei ole yhtäkään oravaa. Ja minä istuen siellä plataani-tiheikössä,. Oravat eivät edes tule… kuka tahansa, joka metsästää oravia, tietää, että ne eivät ole plataaneissa. Ja minä olin ollut istumassa siellä; ja tuuli puhalsi todella kovaa, se oli noin kello kymmenen aamulla, ja minä ajattelin jälleen.

133. Ja Se sanoi: ”Sinä olet metsästämässä, ja sinä tarvitset oravia, aivan kuten Aabraham tarvitsi oinaan.”

134. Minä ajattelin: ”Se on aina kertonut minulle Totuuden, mutta tämä kuulosta oudolta.” Ja minä nousin ylös siitä, missä minä olin istumassa, ja katselin ympärilleni, ”Missä on tuo Henkilö, joka puhui minulle?” Siellä ei ollut mitään; vain tuuli puhaltaen todella kovaa. Ja minä ajattelin: ”Olisinko minä voinut nukahtaa ja uneksia siitä? Ei, minä en ollut unessa. Minä istuin ja nojasin tuota puuta vasten siellä, katsoen, ja minun oli tarkoitus ottaa veli Woods ja veli Sothmann mukaani siellä, ihan hetkisen kuluttua, noin kello kymmenen aamulla. Farmarit olivat siellä töissä, keräten viljaansa.”

135. Ja minä kuulin Sen jälleen, sanovan: ”Sinä olet metsästämässä, ja sinä tarvitset saaliin. Kuinka monta sinä tarvitset?”

136. Ja minä ajattelin: ”No niin, minä en halua mennä yli tämän kanssa, minä aion pyytää vain kolme, kolme oravaa. Minä haluan kolme punaoravaa. Minä haluan ne.”

137. Hän sanoi: ”Silloin puhu siitä.”

138. Ja minä sanoin: ”Minä aion saada kolme nuorta punaoravaa.”

139. Hän sanoi: ”Millä tavalla ne tulevat?”

140. ”No,” minä ajattelin, ”minä olen mennyt näin pitkälle, siellä on Jokin, joka puhuu minulle.” Aivan samalla tavalla, kuin te kuulette minun puhuvan. Ja Jumala Taivaassa, tämä Raamattu sydämeni päällä, tietää, että se on totta. Ja Hän… Ja minä sanoin: ”No…” Minä valitsin älyttömän paikan, erään vanhan kuivan oksan, joka roikkui siellä (noin viidenkymmenen jaardin päässä, mihin minun kiväärini oli kohdistettu).

141. Minä sanoin: ”Ensimmäinen tulee olemaan siellä,” ja siellä se oli.

142. Minä hieroin silmiäni ja katsoin takaisin (minä käänsin pääni, ja minä ajattelin: ”Minä en halua ampua näkyä.” Niinpä minä katsoin ympärilleni jälleen, ja siellä istui orava. Minä heitin panoksen aseeseeni, tähtäsin, ja minä pystyin näkemään sen mustan silmän, nuoren punaoravan. Minä ajattelin: ”Minä—minä… ehkäpä minä olen unessa, minä—minä tulen heräämään hetken kuluttua. Näetkö, minä näen unta tästä.” No, minä tähtäsin, ammuin oravan ja se tipahti oksalta alas. Minä ajattelin: ”No, en minä tiedä.” Minä ajattelin: ”No, pitäisikö minun mennä sinne ja tarkistaa se?” Ja—ja minä kävelin sinne, ja siinä se makasi. Minä nostin sen ylös ja verta vuosi siitä. Näky ei vuoda verta, tiedättehän. Niinpä minä nostin sen ylös, ja se oli orava. Minä tulin kokonaan tunnottomaksi.

143. Ja minä katselin ympärilleni, minä sanoin: ”Jumala, se olit Sinä!” Minä sanoin: ”Kiitos, tästä. Nyt minä menen pois ja…”

144. Hän sanoi: ”Mutta sinä sanoit! Epäiletkö sitä, mitä sinä sanoit? Sinä sanoit, että sinä saisit ’kolme.’ Mistä seuraava tulee nyt?”

145. Minä ajattelin: ”No, jos minä uneksin, minä aion jatkaa.”

146. Niinpä minä—minä sanoin… Minä valitsin vanhan tolpan sieltä, eräästä puusta, joka oli täysin myrkkymuratin peitossa. Te ette koskaan saa oravaa sellaisesta paikasta. Niinpä minä sanoin: ”Seuraava tulee suoraan tuolta myrkkymuratin seasta,” ja siellä istui tuo nuori punaorava katsoen suoraan minuun. Minä laitoin aseeni alas, ja hieroin silmiäni. Minä käännyin ympäri jälleen, minä ajattelin… Siellä se istui, pää käännettynä sivuttain. Minä ammuin tuon oravan, ja sitten minä aloin lähteä kotia.

147. Mutta Hän sanoi: ”Sinä sanoit ’kolme’! Epäiletkö sinä sitä, mitä sinä sanoit?”

148. Minä sanoin: ”En, Herra, minä en epäile sitä, mitä minä sanoin, sillä Sinä vahvistat sen.” Tämä on yksi Kirjoitus, joka on hämmentänyt minua: ”Ei, jos Minä sanon, vaan jos te sanotte.” Ei, jos Jeesus sanoisi sen, vaan jos te sanotte sen itse.

149. Ja minä ajattelin: ”Jollain tavalla, minä olen päässyt tuohon kanavaan, ja minä tiedän, että Hän on täällä, koska minä olen melkein poissa tolaltani.” Minä ajattelin: ”Minä teen tästä tapauksesta älyttömän, takuuvarmasti.”
Minä sanoin: ”Siellä tulisi olemaan punaorava, joka tulee tuota mäkeä alas, se tulee suoraan tänne tätä kautta ja aivan minun ohitseni, ja menee sinne, ja istuutuu tuolle oksalle, ja katselee tuota farmaria.” Tässsä se tulee mäkeä alas, meni juuri sinne, ja istuutui, katsoi farmaria. Ja minä ammuin sen.

150. Saatana sanoi minulle: ”Tiedätkö mitä? Metsä on nyt vain täynnä niitä.” Ja minä istuin siellä kello kahteentoista saakka, ja siellä ei tapahtunut mitään muuta. Se näyttää, että kun Jumala… Hän on todella Taivaan ja maan luoja!


I Have Heard But Now I See – 65-1127E – William Branham

maanantai 1. helmikuuta 2010

Te voitte tehdä ainoastaan kaksi asiaa

Share
Nooalla oli ilmestys Jumalalta, kuitenkin se oli vastoin kaikkea, jonka tiede oli todistanut oikeaksi. Mutta kuitenkin hän oli puhunut Jumalalle, ja Jumala oli puhunut hänelle. Ja hän alkoi valmistamaan arkkia, missä pilkkaajat ja pahanpuhujat (niin kuin Raamattu sanoi, että he olisivat samanlaisia viimeisinä päivinä, kuin he olivat noina päivinä), että nuo pilkkaajat pilkkasivat Nooaa. No niin, he ajattelivat, että hän oli poissa järjiltään, koska hän rakensi arkkia. Niinpä... mutta Jumala toi tuomion noiden pilkkaajien ylle, koska he eivät kuunnelleet Jumalan sanansaattajaa ja eivätkä tulleet arkkiin hänen opetuksensa alle, sitten Jumalal lähetti Hänen Jumalallisen tuomionsa maan päälle. Ensin Hän teki valmisteluita niitä varten, jotka vastaanottaisivat sen, paetakseen sitä, ja jos he eivät paenneet sitä, silloin on enää yksi asia jäljellä, se on Jumalallinen tuomio. Te voitte tehdä ainoastaan kaksi asiaa; valita armon tai tuomion. Teidän täytyy vastaanottaa jompi kumpi.


Respects - 61-1015E - William Branham