perjantai 31. lokakuuta 2008

Se on pitävä huolen lopusta

Share
Jos te rakastatte maailmaa, maailman asioita, niin Isän rakkaus ei ole teissä. Sitä voi olla vähän ankara opettaa täällä, mutta se on totuus; sallikaa minun kertoa teille. Minulla ei ole mittatikkuja seurakunnassa. Ei, ei ollenkaan. Varmasti ei.
Vanha, vanha tammi, joita teillä on täällä, pitää lehtiä läpi koko talven. Kun kevät tulee, teidän ei tarvitse mennä keräämään noita lehtiä pois puusta, antakaa uuden elämän tulla sisään, ja vanha lehdet tippuvat pois. Sillä tavalla se on. Antakaa Kristuksen tulla sisään sydämiinne; loppu on pitävä huolen itsestään. Se on totta. Ottakaa vain Kristus sydämiinne; se on pitävä huolen lopusta.


Believest Thou This? - 50-0716 - William Branham

torstai 30. lokakuuta 2008

Nähkää, mitä Jumala on tekevä teille

Share
Ja veli, palatkaamme takaisin Jumalan luo, elävän Jumalan luo, Hänen, joka on ylösnoussut, Hänen, joka rakastaa, Hänen, joka ei huomioi kirkkokuntia, ja joka ajattelee niistä toisella tavalla, Hänen, joka rakastaa jokaista Hänen olentoaan maanpäällä, ja Hän haluaa tulla alas tänne. Hän on tehnyt kaiken, mitä Hän voi, tehdäkseen tien ihmisten sydämiin.
Hän on valmistanut tien, kuten vaskikäärmeen. Hän antoi Jeesuksen, joka voisi kohdata kaikki meidän tarpeemme, kun me olemme tällä matkalla maasta taivaaseen. Se on... Hän antoi Jeesuksen Kristuksen ja Hän on Jumalan kaikki riittävä uhri. Kaikki, mitä te tarvitsette tänä iltana, ei ole teidän seurakunnassanne; se on Kristuksessa. Siellä se on. Se ei ole teidän koulutuksessanne; se ei ole teidän teologiassanne, mikä tahansa teidän oppinne on, mikä teidän... Se on Jeesuksessa Kristuksessa. Katsokaa Häneen yksinkertaisella, nöyrällä, rakastavalla uskolla ja sanokaa: "Jumala, puhdista minut kaikesta itsekkyydestäni ja ota kaikki epäpuhtaudet pois minusta, ja suo minun tästä päivästä eteenpäin olla täysin Sinun." Nähkää, mitä Jumala on tekevä teille.


The Inside Man - 53-1212 - William Branham

keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Pyytäkää paljon

Share
20. Sen jälkeen, kun Elia oli ylittänyt, mennyt toiselle puolelle, hän sanoi tälle nuorelle profeetalle... Ja nuo profeetat esittivät täydellisesti, Kristusta ja Seurakuntaa. Elian poismeno, jättäen voiman Seurakunnalle, se oli esikuva Kristuksen poismenosta, jättäen voiman Seurakunnalle. Mutta seurakunnan täytyi tulla läpi Luterilaisten ajanjakson, metodistien ajanjakson, Pyhän Hengen kasteen, kuolla itselleen saadakseen nuo siunaukset.
No niin, he ylittivät Jordanin. Ja he ovat matkalla ylös kukkulalle. Elia kääntyy ympäri ja sanoo: "Mitä sinä haluaisit minun tekevän sinulle, sillä minä näen, että sinä olet ollut kärsivällinen seuratessasi minua joka paikassa, ja et ole kääntynyt takaisin. Oletko päättänyt jatkaa eteenpäin?"
Elisa sanoo: "Tulkoon minuun sinun Hengestäsi kaksinkertainen osa." Siinä on tapa pyytää. Näettekö? Pyytäkää paljon. Niin Jumala haluaa antaa sen sillä tavalla. Vain vähän... Ongelma... Ihmiset sanovat: "Minä--minä pyydän Isältä niin paljon..." Oi, älkää pelätkö pyytää Häneltä: pyytäkää vain kaikki, mitä voitte pyytää. Hän haluaa antaa sinulle juuri niin paljon, kuin sinulla on uskoa vastaanottaa. Hän ei ehdy. Jumalalla on paljon siunauksia.

21. Voisitteko kuvitella suurinpiirtein tämän kokoisen pienen kalan, keskellä valtamerta, sanovan: "Minun on parempi juoda tätä vettä säästeliäästi; minä saatan kuluttaa sen loppuun jonain päivänä."? Hyvänen aika... se... No, oi... Se ei ole mitään verrattavissa siihen, mitä siunauksia Jumalalla on sinua varten. Voisitteko kuvitella pienen hiiren noiden Egyptin suurten vilja-aittojen alla, sanoen: "Minun on parempi syödä vain pari jyvää päivässä, koska ne eivät ehkä riitä koko talvelle."? No niin, se ei voisi koskaan syödä niitä loppuun tuhannenkaan elämän aikana.
Ettekö myöskään te voisi ammentaa loppuun niitä siunauksia, jotka Jumalalla on varastossa sinua varten, vaikka eläisit kymmenen miljoonaa vuotta täällä maan päällä. Siellä on vieläkin oleva paljon siunauksia jäljellä sinua varten, sillä Hän on ehtymätön Elämän lähde. Kun te istutatte itsenne Häneen, tämän lähteen ääreen, se on kuin puu, joka on istutettu vesivirtojen ääreen. Kuinka ihanaa. Ja kuinka Hän haluaakaan työntää esille siunauksiaan Hänen kansaansa varten ja antaa niitä runsaasti.

tiistai 28. lokakuuta 2008

Se on Hänen luonteensa

Share
Jotkut ihmiset kuvittelevat, että Simsonilla oli hartiat kuin ladon ovet. No niin, siinä ei olisi mitään outoa, nähdä mies, joka pystyisi nostamaan Gazan portit paikoiltaan ja kävellä ulos, tai ottaa leijona ja repiä se palasiksi. Mutta, tiedättekö, Simson oli vain pieni (katuilmaisuna), pieni rääpäle, pieniruinen, kiharatukkainen, ruipelomainen mammanpoika: seitsemän palmikkoa. Se oli outo juttu. Kun he ajattelivat, että mies, kymmenen jalkaa pitkä mies voisi napata leijonan, varmasti, ja tappaa sen. Mutta outo asia oli, että tämä pieni kaveri näytti olevan avuton, kunnes Herran Henki tuli hänen päällensä. Se ei ollut Simson. Se oli Herran Henki.
Se on syy, miksi se ei ollut apostolit. Jeesus valitsi heidät kaikki, käytännössä jokaisen heistä, joilla ei edes ollut tarpeeksi koulutusta kirjoittaa omaa nimeänsä. Hän ei valinnut pappeja. Hän ei valinnut teologeja. Hän valitsi kalastajat ja paimenet, oppimattomat ja kouluttamattomat, niin, että Hän voisi ottaa nuo Käteensä, ja ottaa ei-mitään ja tehdä siitä jotain. Se on Hänen luonteensa.


Perseverant - 64-0619 - William Branham

maanantai 27. lokakuuta 2008

Juuri ennen päivänkoittoa on pimeintä

Share
4. Ja nyt, me näemme tämän luvun ensimmäisessä osassa, Aabraham oli istumassa telttansa oven suulla todella kuumana päivänä. Sen on täytynyt olla todella kuuma päivä, Ehkäpä, karjapaimenilta oli hiljattain tullut paljon valituksia, että kaikki ruoho oli mennyttä, maa oli aivan kuiva, ja karja oli laihtumassa, ja myöskin vesivarannot olivat loppumassa. He olivat löytäneet vesireikiä maasta, ja kun vesi ehtyi niistä, he kaivoivat ja kaivoivat, kunnes he pääsivät tarpeeksi syvälle, missä vesi tunkeutui kivien läpi, ja vieläkään karjalle ei ollut tarpeeksi vettä.
Tiedättehän, joskus, kun asiat ovat menossa väärin, synkäksi... Me tiedämme luonnostakin, että juuri ennen päivänkoittoa on pimeintä. Ja monie kertoja, kun me näemme katastrofaalisia asioita tapahtuvan sillä tavalla, erityisesti uskovaisille, meidän täytyy pitää tämä mielissämme, että se on Saatana, joka yrittää estää matkalla olevan siunauksen saapumisen.

5. Se oli hyvin pitkälti sillä tavalla tässäkin tapauksessa. Saatana yritti houkutella heidät tuntemaan, että he olivat tehneet väärin, ja hän yritti estää tulevan vierailun, jonka Jumala olisi antava Aabrahamille ja Saaralle.
Ja meille on opetettu Kirjoituksissa, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Ja ei väliä, kuinka pahalta se näyttää, muistakaa, sen täytyy toimia teidän parhaaksenne. Minä olen niin iloinen siitä.
Saatana on ollut minun perässäni koko päivän. Niinpä minä uskon, että tässä kaupungissa on jossain siunaus varastossa. Ja minä tiedän, kun hän yrittää houkutella ja estää teitä, mitä hän yrittää tehdä? Saada teidät epäuskoiseksi. Ja jos te--pahin asia, jonka te voitte tehdä, on epäillä Jumalaa. Ja niin pian kuin te tulette vähän pelokkaaksi: "No, ehkäpä minä en ole tehnyt tätä ja minä en ole tehnyt sitä," juuri silloin, Saatana on saanut tuon siunauksen valloitettua teiltä. Te ette voi saavuttaa siunausta, niin kauan kuin Saatana saa teidät ajattelemaan sitä.


Is Anything Too Hard For The Lord - 60-0328 - William Branham

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Minä pidän siitä. Minä pidän siitä...

Share
64. Minulle kerrottiin pieni tarina kerran. Se auttoi suuresti minua. Kauan aikaa sitten, siellä oli eräs poika, joka oli kidnapattu. Minä luulen, että jokainen teistä on lukenut Raamatun historiaa tai seurakunnan historiaa. Ja minä uskon, että se oli Foxien... Ei, se ei ollut. Se oli Nicean isät, tai, Pyhän Patrikin elämä. Pyhä Patrik oli... Oikeastaan se oli vain nimi, joka annettiin hänelle. Hänen nimensä oli Suscat. Ja hän oli--joukko merirosvoja kidnappasi hänet ja hänet pestattiin sian kasvattajaksi.
Ja tämä tarina kertoo, että tämä nuorukainen kidnapattiin ja otettiin laivaan mukaan, ja hän työskenteli siellä. Ja eräänä päivänä vanha kapteeni tuli sairaaksi ja hän oli--oli aivan kuolemaisillaan. Ja hän oli niin sairas, kaukana merellä, ja tämä vanha harmaapartainen kaveri makasi siellä hytissään. Ja hän kutsui apurinsa, kansimiehensä, ja sanoi: "Onko teillä Raamattua mukananne?" Hän sanoi: "Kun minä olin lapsi, minulla oli kristillinyn kasvatus, ja minä olen kuolemassa, Ja miehet, minä en halua kuolla tällä tavalla. Onko teillä Jumalan Sanaa? Onko yhdelläkään miehellä Jumalan Sanaa?"

65. Lopulta kaukana miesten takana, pieni poika nousi seisomaan ja hän sanoi: "Herra, Minulla on Raamattu. Minä olen kristitty. Minä kannan sitä mukanani." Kapteeni sanoi: "Tulehan tänne, poika. Tarkoitatko sinä, että sinä kannat Raamattua?" Hän sanoi: "Kyllä. Minun äitini ja isäni olivat kristittyjä, ja minä annoin elämäni Kristukselle, kun minä olin vain pienoinen poika, ja minä olen kantanut Hänen Sanaansa mukanani, mihin tahansa minä menen. Minä laitan sen sydämeni päälle, ja se on ollut minun sydämessäni."
Kapteeni sanoi: "Lue minulle jotain sieltä, poika, ennen kuin minä kuolen."
Ja tämä pieni poika käänsi Raamattunsa auki Jesaja 53 kohdalta, ja 5 jae ja siellä luki näin: "Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden; runneltu meidän pahain tekojemme tähden; rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi; ja Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut."
Ja kun hän luki sen, vanha kapteeni sanoi: "Voitko lukea eteenpäin?"
Pieni poika sanoi: "Saanko sanoa jotain tähän?"
Ja vanha kapteeni sanoi pojalle: "Sanohan."
Hän sanoi: "Minun kristitty äitini, ennen kuin minut otettiin pois hänen luotaan, tiedäthän, hänellä oli tapana lukea tätä Kirjoitusta todella paljon. Ja tiedätkö, millä tavalla hän luki sen?"
Ja vanha kapteeni sanoi: "En, poika, minä haluaisin kuulla sen sillä tavalla, kuin kristitty äitisi luki sen."

66. Hän sanoi... Hän sanoi: "Tällä tavalla äitini luki sen: 'Hän oli haavoitettu Willie Pruittsin rikkomusten tähden; Hän oli runneltu Willie Pruittin pahojen tekojen tähden; rangaistus oli Hänen päällään, että Willie Pruittilla olisi rauha; ja Hänen haavojensa kautta Willie Pruitts on parannettu.' "
Vanha kapteeni sanoi: "Minä pidän siitä. Minä pidän siitä." Hän sanoi: "Oi, jospa minun nimeni voitaisiin lukea siinä. Luuletko, että voisit tehdä sen, poika?"
Poika sanoi: "Minä aion yrittää." Hän sanoi: "Hän oli haavoitettu John Quartzin rikkomusten tähden, Hän oli runneltu John Quartzin pahojen tekojen tähden; rangaistus oli Hänen päällään, että John Quartzilla olisi rauha; ja Hänen haavojensa kautta John Quartz on parannettu."
Kyynelten valuessa partaansa pitkin, kapteeni sanoi: " Hae minulle vaatteeni. Jeesus Kristus on parantanut minut. Minä annan elämäni Hänelle." Näettekö?

67. Oi, ystävä, jos sinä vain voit nähdä nimesi siinä. Oi, jos minä voin lukea oman nimeni siinä. "Hän oli haavoitettu William Branhamin rikkomusten tähden; Hän oli runneltu..." Ei seurakunta, ei tämä, ei oppi, mutta: "Hän oli runneltu minun pahojen tekojeni tähden: rangaistus oli Hänen päällänsä, jotta minulla olisi rauha; ja Hänen haavojensa kautta William Branham on parannettu." Oi, jospa me vain voimme lukea nimemme Kirjoituksissa ja todella tarkoittaa sitä. Se on... Se on mikä tekee sen. Lukea nimemme siinä saa aikaan vastaanottamisen, anteeksiannon. Sillä kun me tajuamme sen: "Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden; Hän oli runneltu meidän pahain tekojemme tähden..."

lauantai 25. lokakuuta 2008

Oi, te voitte lähteä lentoon

Share
Mikä kaunis kuva se onkaan tänä päivänä pyhitetystä elämästä, joka kerran astuu sisään Kristuksen kanssa, kuolleena maailman asioille, kätköpaikassa Jumalan kanssa, ja esirippu on laskettu alas, ja kaikki maailma on suljettu ulos. Sitten kristillisyys ja uskonto tulee nautinnoksi jokaiselle uskovaiselle. Nykyään ihmisillä on vain tarpeeksi uskontoa tehdäkseen itsensä onnettomiksi, tietäen, että heidän pitäisi tehdä tätä, yrittäen paeta helvettiä. No niin, jos minä tuntisin sen sillä tavalla, veli, minä en tietäisi, mitä minä tekisin.
Oi, tulkaa sisään Kristuksen kanssa. Sulkeutukaa maailman asioilta, sillä, kanssakäyminen Hänen kanssaan on nautinto. Se on kaunista. Se on jotain, joka täyttää ja tyydyttää sielun, jotain, mikä antaa sinulle rauhan, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Kaikki ristit tulevat lentosiiviksi. Kaikki taakat ovat vaunujen pyöriä. Oi, te voitte lähteä lentoon.


A Hidden Life In Christ - 55-1110 - William Branham

perjantai 24. lokakuuta 2008

Me emme elä sen mukaan, mitä me näemme

Share
9. No niin, voikoon Herra lisätä siunauksensa Hänen Sanansa lukemiselle. Se on omituinen asia, että ihminen, joka oli tehty Jumalan kuvaksi ja samankaltaiseksi kuin Jumala ja oli Hänen kutsuma vaeltaa uskon mukaan, uskoen, että Jumala on, kuitenkin valitsi vaeltaa näkökyvyn mukaan, uskon sijasta. Sen jälkeen, kun ihmisen muoto, olemus, ja kaikki, mikä asuu hänessä, oli muovattu Jumalan kaltaiseksi... Ja Jumala on tuo suuri Jehova, Joka kutsuu nuo asiat, joita ei ollutkaan, ikäänkuin ne oli. Ja ihminen on tehty elämään tällä tavalla Jumalan kanssa, kuitenkin hän on valinnut vaeltaa näkökykynsä mukaan. Ihminen haluaa olla oma herransa. Hän ei halua kenenkään kertovan, mitä tehdä. Se on vain ihmisen luonne.
Se osoitti olevansa sellainen Eedenin puutarhassa, kun hän oli menettänyt yhteytensä Jumalan kanssa valitsemalla oman tapansa, ja valitsemalla, ettei kukaan määräisi hänen ylitsensä.

10. Mutta ihminen on tehty lampaan kaltaiseksi. Ja lammas ei voi löytää tietä takaisin, minulle on kerrottu; kun se on eksyksissä, se on todella eksyksissä.
Ja se on samalla tavalla ihmisen kanssa. Kun hän on eksyksissä, hän on todella avuton. Hänellä täytyy olla paimen opastamassa häntä. Ja kun ihminen valitsee, kun päivät menevät eteenpäin, me huomaamme ihmisen tulevan jatkuvasti pahemmaksi, valiten mieluummin vaeltamisen näkökyvyn mukaan, uskossa vaeltamisen sijaan, Näkymättömän mukaan. Kun ihminen tekee sen, hän ryövää sisäisen ihmisen, joka on sielu. Ja se on ihmisen iankaikkinen osa.

11. No niin: "Ihminen ei elä ainoastaan leivästä," sanoo Herra: "vaan jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee." Ja ihmisen fyysinen olento, tehty huolehdittavaksi, ei ole ainoa syy, miksi Jumala laittoi hänet maan päälle. Koska se, mitä Jumala tekee tämän fyysisen olennon kanssa on todella pientä. Se on sielu, joka merkitsee. Se on sisäinen ihminen, joka ei tullut tästä maailmasta; se tuli taivaasta, ja se on iankaikkinen osa ihmisolentoa. Mutta kuitenkin, outoa, että hän yrittää keksiä oman tiensä ulos. Ja me huomaamme sen Kirjoituksissa. Että, Kun ihminen valitsee vaeltamisen oman tapansa mukaan ja toimii tavalla, miten hän haluaa, niin Jumala vain jättää hänet yksin.
Ihmisen ei pidä ajatella itseksensä, vaan hänen täytyy antaa sen mielen, joka oli Kristuksessa, olla hänessä. Me emme ole tarkoitettu ajatella itseksemme. Meidän tulee kutsua kaikkea, mikä on vastoin sitä, mitä Jumala sanoi, ikään kuin sitä ei olisi, ei väliä, mitä meidän silmämme väittävät. Me emme elä sen mukaan, mitä me näemme; me elämme sen mukaan, mitä me uskomme.


Looking At The Unseen - 58-1003 - William Branham

Jumala tarkoittaa juuri sitä, mitä Hän sanoo sen tarkoittavan

Share
72. Tunnistaminen, että Jumalan Oma tulkinta on lupauksen julkituleminen. Ehkäpä minä sanon sen, teen sen vähän yksinkertaisemmaksi. Kun Jumala puhuu Sanan, Hän ei tarvitse yhtään miestä, tai yhtään naista, tai ketään, sanomaan, mitä Se tarkoittaa. Kun Hän sanoi... No niin, te sanotte: "Jumala tarkoitti tätä." Jumala tarkoittaa juuri sitä, mitä Hän sanoo sen tarkoittavan. Näettekö?
No niin, kuinka Hän tulkitsee Oman Sanansa? Täyttämällä Sen. Raamattu sanoi: "Neitsyt on sikiävä."; niin tapahtui. Se ei tarvitse mitään tulkintaa.
Jumala sanoi myös, että näinä viimeisinä päivinä Hän vuodattaisi Henkensä kaiken lihan ylle, ja Hän on tehnyt sen. Se ei tarvitse mitään tulkintaa. Se tarvitsee vain vastaanottamisen, jonkun vastaanottamaan sen, mitä Jumala on tehnyt. Se ei tarvi tulkintaa. Jumala tulkitsee Oman Sanansa. Jumala lupasi nämä asiat, joita me näemme päivittäin, että Hän tekisi sen viimeisinä päivinä.


Lean Not Unto Thy Own Understanding - 65-0120 - William Branham

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Jumalan teos

Share
Ihmisen teot ilmoittaa hänen luonteensa. Kristus oli Jumalan teos. Ja Kristus ilmoitti Jumalan luonteen, Hänen tunteensa sairaiden puolesta, Hänen kaipauksensa pelastaa sielut, kunnes Hän jopa antoi Oman elämänsä. Jumalan työ... Jumalan luonne oli ilmoitettu Kristuksessa.
Ja jos te vain voitte tyhjentää teidän älylliset ajatuksenne ulos ja antaa Jumalalle tilaa. Hän voi ilmoittaa Luonteensa teidän antautumisenne kautta. Tyhjentykää; saakaa kaikki maailma, saakaa kaikki epäilykset pois tieltä. Jos te tulette alttarille rukoiltavaksi, sanoen: "Minäpä menen sinne ja katson, jos minä tulen parannetuksi." Jumala ei voi koskaan ilmoittaa Hänen tekojaan. Teidän täytyy saada omat ajatuksenne pois tieltä ja antaa Hänen täyttää teidät.


Believe From The Heart - 57-0623 - William Branham

tiistai 21. lokakuuta 2008

Se on käyvä toteen

Share
188. Kaikki, mitä Hänellä on Valtakunnassaan, kuuluu meille. Hän vain ottaa ison Vihkon täynnä sekkejä, ja allekirjoittaa nimensä niihin, ja sanoo: "Tässä, poikani. Mitä tahansa tarvitset, ota se." Aamen. Älä pelkää täyttää sekkiä. Täytä se, ja ojenna se sisälle, ja sano: "Kiitos, Herra." Halleluja. Se on käyvä toteen.
"Kaikki, mitä te rukoilette ja anotte (Markus 11:24), uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva."

191. Täyttäkää sekki, sanokaa: "Herra, minä tarvitsen parantumisen." Repikää se irti, ja sanokaa: "Tässä, Herra, Minä pyydän parantumista Jeesuksen nimessä." Sanokaa: "Kiitos Herra," ja kulkekaa suoraan eteenpäin, uskoen parantumiseen. Se on totta. Kuten ne korpit, jotka toivat tuon ruuan Elialle. Siinä se on.
Sanokaa: "Minä tarvitsen pelastuksen sielulleni." Mitä te sitten teette? Kirjoittakaa se vain ylös ja sanokaa: "Hän sanoi: 'Tulkaa kaikki minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.' Se on minulle, Herra." Täyttäkää sekki. "Minä tarvitsen pelastusta. Anna se minulle, Herra."
"Tässä Se on." "Kiitos, Herra." Viekää se mukananne.
Tarvitsetteko Pyhää Henkeä? Kyllä vaan. "Te pysykää tässä Jerusalemin kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta. Kun Pyhä Henki tulee teihin, te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka." Uskotteko te sen? Täyttäkää sekki ja lähettäkää se ylös allekirjoitettuna ja nähkää, mitä tapahtuu. Jumala on antava sen: Jumalan valmistama tie. Hän toimitti teille Sekkivihkon; menkää ja täyttäkää se. Jumala lupasi sen. Uskotteko te sen? Varmasti. Jumala on aina valmistanut tien.

God's Way Made For Us - 52-0900 - William Branham

maanantai 20. lokakuuta 2008

Mikrofoni

Share
Minä uskon, että jokainen henkilö tuli tänne tänä iltana hyvin aikein. Ja minä uskon että teidän aikeenne on tuntea jotain Herrasta Jeesuksesta. Te ette olisi tulleet tänne, jos teillä olisi maailman mieli, te olisitte varmaankin jossain täällä, ja missä heillä on jonkinlaisia maailmallisia huveja, uiden rannalla, tai museossa, tai puistoissa, tai jossain muualla, sen kaltaisissa paikoissa. Mutta te olette tulleet tänä iltana, ainoastaan siksi, koska te halusitte nähdä, mistä täällä on kyse. Ehkä te olette maineikkaita kristittyjä. Ja jokainen kristitty henkilö--henkilö kaipaa tuntea enemmän Herrasta Jeesuksesta. Uskottehan te sen?
Ja minä uskon, jos siellä on yksikin asia, jonka jokainen henkilö täällä kaipaa näkevänsä tänä iltana, se olisi todella nähdä Herra Jeesus ilmestyvän täällä puhujalavalla tai muualla henkilökohtaisesti. Ja se on meidän suuri toiveemme odottaessamme Hänen tulemustansa. Jonain päivänä Hän on palaava, ja me olemme näkevä Hänet. Siihen saakka, Hän on meidän kanssamme Hengen muodossa, ja Hänellä on kädet vain, kun me luovutamme kätemme. Hänellä on silmät vain, kun me luovutamme silmämme, ääni vain, kun me luovutamme äänemme Hänelle. Ja me tulemme täysin antautuneiksi astioiksi; silloin Pyhä Henki puhuu meidän kauttamme.

Tämä mikrofoni täällä, se--se on täysin mykkä, siihen saakka, kunnes täällä on ääni mennäkseen sen läpi. Ja se on sillä tavalla meidän kanssamme, seurakunnan kanssa; seurakunta on täydellisesti mykkä, kunnes se on alamainen Jumalan Hengelle, antaakseen Hengen puhua seurakunnan kautta, kuten Jumala haluaa. Ja sitten siitä tulee ääni maailmalle, niin kauan, kuin se--se on kanavana. Seurakunta on Herran Jeesuksen Kristuksen äänen kanava maailman ihmisille.

No niin, jos täällä on ketään henkilöä, ketä tahansa, joka sanoisi... Kuinka moni teistä täällä haluaisi nähdä Herran Jeesuksen? Sallikaa meidän nähdä kätenne joka puolella. Jokainen, jokainen haluaisi nähdä Hänet. No niin, minulla myös oli käsi ylhäällä. Minä rakastaisin nähdä Hänet, ja minä uskon tänä iltana... No niin, miksi me emme voi nähdä häntä? Se on seuraava asia. No niin, Hän lupasi, ettei Hän kätkisi itseänsä meiltä, vaan Hän paljastaisi Itsensä meille, ja tulisi meidän luo, ja olisi meidän kanssamme, ja meissä; ja Hän olisi sama seurakunnassaan, kuin Hän oli silloin, kun Hän oli lihassa; ja Hän lupasi jatkaa sillä tavalla, kunnes Hän tulisi uudelleen lihassa, Onko se Hänen lupauksensa? Me kaikki tiedämme sen olevan totuus. Raamattu sanoo sen.
Meidän Herramme Jeesus, ennen kuin Hän meni pois, Hän sanoi: "Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe." No niin, se on maailma. Maailma siellä merkitsee, ei maailmaa--se on maailman järjestys, ei maailma, maapallo, se on maailman järjestys, ihmiset. "Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te..." No niin, Hän on puhumassa "teille", ei vain heille henkilökohtaisesti, koska tarkkailkaapa. Näettekö? "Mutta te näette minut." Sillä Hän lupasi, että Hän olisi meidän kanssamme, jopa meissä, maailman loppuun saakka. Onko se totta?

No niin, siellä on oleva joku, joka on oleva merkillä--"teidän" puolella. "Mutta te näette minut, sillä minä olen oleva teidän kanssanne." Siellä on oleva puoli maailmassa, joka ei halua nähdä Häntä. He vain--no, jos se on vain uteliaisuutta, että he näkisivät hänet. Mutta muutoin, vain maksaa hinta, ja tulla kristityksi, no se on eri asia.
No niin, "te", jotka olette täällä tänä iltana, voitte olla etuoikeutettuja nähdä Herra Jeesus Kristus, henkilöt, jotka olette "te". Ja minä rukoilen, että jokainen teistä on "te", tänä iltana.


To See Jesus - 54-0718E - William Branham

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Tikkari

Share
Minä uskon, että se oli Gypsy Smith, joka sanoi kerran, että suurin uhri, jonka hän koskaan sai, lukuunottamatta pelastusta... Hän sanoi, eräänä iltana, hän oli aikomaisillaan kerätä rakkausuhrin, itselleen. Minä muuten luulen, että se oli syy, miksi hänet laitettiin ulos Pelastusarmeijasta, koska hän keräsi uhrin, tai jotain... Ei, se oli jotain, mitä joku antoi hänelle, rannekello tai jotain. Minä uskon, että teidän ei pitäisi tehdä sitä Pelastusarmeijassa.

Mutta hän sanoi, että kaikki ihmiset--olivat antaneet hänelle rakkausuhrin. Ja he olivat tehneet sen sydämiensä pohjasta. Monet noista ihmiset ovat kirkkaudessa tänä iltana ja heidän palkkionsa on heidän kanssaan, kun he auttoivat tuota ihmeellistä Jumalan miestä. Ja hän kertoi erään koskettavan tarinan. Kun hän oli jättämäisillään kuulijakunnan tuona iltana, tuon esiripun takana seisoi pieni tyttö, ryysyinen, ja hänellä oli pieni lahja käärittynä kädessään. Ja hän sanoi: "Lahja herra Smithille, tämä on kaikki, mitä minulla on, mutta tämä on minun rakkausuhrini sinulle." Ja kun hän pääsi ulkopuolelle ja avasi paketin, se oli tikkari, jota oli vähän nuolaistu. Mutta tyttö sattumalta ajatteli, että hän... Se oli kaikki, mitä hänellä oli antaa.

Billyllä oli tapana kertoa, kuinka--kuinka se kosketti häntä. Se on totta, se oli kaikki, mitä tuolla tytöllä oli. Tiedättehän, Se, joka tarkkaili tuota leskeä, joka pudotti kaksi ropoansa kymmenyksinä silloin, Hän näki myös tuon tikkarin, uskottehan te sen? Varmasti Hän näki; Hän näkee kaiken. Ei väliä, kuinka vähäpätöinen se on, Jeesus sanoi: "Eikö kahta varpusta--eikä kahta varpusta myydä yhteen ropoon?" Ja ropo on neljäsosa sentti. Kaksi varpusta, yhdellä ropolla, yhdellä neljäsosa sentillä voisi ostaa kaksi varpusta, kuinka vähäpätöistä. Ja Hän sanoi: "Eikä yksikään... yksikään niistä... Eikä yksikään varpunen putoa maahan teidän Isänne tietämättä siitä." Hän tietää kaiken, eikö vaan? Niinpä, eikö se ole suurenmoista sitten vain asettaa sydämemme suoraan Hänen eteensä?


Way To Have Fellowship - 55-1009 - William Branham

lauantai 18. lokakuuta 2008

Minä olen vakuuttunut

Share
Minä olen vakuuttunut, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Minä olen vakuuttunut palvelustehtävässäni ja Sanomassa, jota minä saarnaan. Minä olen vakuuttunut, että Se on Totuus. Minä olen vakuuttunut, että nämä näyt tulevat Jumalalta. Minä olen vakuuttunut, että me elämme viimeisissä päivissä. Minä olen vakuuttunut, että tämä Henki, joka on teidän päällänne nyt, on Pyhä Henki. Kunnia.
Minä olen täysin vakuuttunut. Minä olen vakuuttunut, että Pyhän Hengen tie on oikea. Minä olen vakuuttunut, että Raamatun tie on Totuus. Minä olen vakuuttunut, että Tämä on Jeesus Kristus nyt täällä. Minä olen vakuuttunut, jos me uskomme Häneen tällä hetkellä. Minä olen vakuuttunut, että Hän on parantava jokaisen sairaan henkilön silmän räpäyksessä. Minä olen vakuuttunut, että Hän vuodattaisi Pyhän Hengen tänne, kunnes täällä olisi sellainen huuto, että olisi vaikea kertoa, mitä täällä tapahtuu. Minä olen vakuuttunut. Minä uskon sen koko sydämestäni.


Convinced Then Concerned - 62-0610 - William Branham

perjantai 17. lokakuuta 2008

Sekkivihko

Share
20. Tiedättekö, mitä minä huomaan, matkustellessani? Minä sanon tämän nöyryydellä. Minä huomaan kaksi ihmisluokkaa. Ensimmäinen, fundamentalistit, ja toinen, Täyden Evankeliumin ihmiset. He molemmat ovat hienoja ihmisluokkia. Mutta tässä on ongelma. Fundamentalistit tietävät, keitä he ovat, asemallisesti, Kristuksessa, mutta heillä ei ole paljoakaan uskoa, käyttää sitä asemaa. Täyden Evankeliumin ihmisillä on paljon uskoa, mutta he eivät vain tiedä, keitä he ovat. Se on totta.
Aivan kuin miehellä, jolla on paljon rahaa pankissa, mutta hän ei tiedä, kuinka kirjoittaa sekki. Ja toisella miehellä ei ole yhtään rahaa, mutta hän osaa kirjoittaa sekin. Jospa minä joskus saisin heidät yhteen.
Jos te ymmärrätte, että te olette Jumalan poikia ja tyttäriä, ja, että käsiraha on maksettu Golgatalla, ja teillä on sekkivihko kädessänne, silloin kirjoittakaa mitä tahansa te haluatte, tuohon sekkivihkoon, ja Jumala on luvannut pitää siitä huolen. Se on pankissa. Se on maksettu Golgatalla. Teidän pelastuksenne, Pyhän Hengen kaste, teidän huolenne, ja kaikki menneet asiat. Ja jokainen teistä voi tulla täydellisesti terveeksi, koska teidän pelastuksenne on jo lunastettu Jumalan edessä, ja Hän istuu Jumalan oikealla puolella, rukoillakseen puolestanne, tunnustuksenne kautta.


Manifestation Of The Spirit - 51-0717 - William Branham

torstai 16. lokakuuta 2008

Sielu, Ruumis, Henki

Share
No niin, ihminen on tehty kolmiosaiseksi olennoksi: sielu, ruumis, henki. No niin, ulkopuoli on ruumis. Tuohon ruumiiseen on viisi porttia, ja ne ovat viisi aistia, tietenkin: näkö, maku, tunto, haju ja kuulo. Sisäpuoli, kuten siemen, joka on istutettu... Ruumiin sisäpuoli on siemenen ytimen tapainen, joka on sielu. Siinä on viisi porttia, joilla te menette sisälle siihen: omatunto ja muisti, ja niin edelleen.
Mutta sitten tuon pienen lokeron sisällä on kolmas lokero, joka on henki. Ja se on se, mikä hallitsee kaikkia muita osia. Ja sen lävitse on vain yksi tie, ja se on omatahto. Te voitte vastaanottaa tai kieltäytyä ja se on ainoa tie siihen. Jos te vastaanotatte Jumalan tahdon tuon hengen läpi, silloin Jumalan Henki ottaa paikkansa teidän sydämessänne ja hallitsee kaikkia muita osia teissä. Ja jos te ette vastaanota sitä, silloin vihollinen ottaa tuon paikan ja hallitsee kaikkia muita osia teissä.


An Ensign - 62-0119 - William Branham

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Kaikki, mitä te olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni

Share
262. Niinpä eräänä kylmänä päivänä, hän oli seisomassa siellä Tourin kaupungin portin vierellä, kun hän oli menossa sisälle, ja hän sanoi, että siellä makasi vanha kerjäläinen kadulla. Te olette epäilemättä lukeneet siitä, monia kertoja. Siellä makasi eräs kerjäläinen kadulla, paleltumassa kuoliaaksi, todella kylmänä talvena. Hän pyysi ihmisiltä: "Tulkaa. Voisiko--voisiko kukaan antaa minulle viitan? Minä jäädyn kuoliaaksi tänä yönä. Minä en voi maata täällä maassa tällä tavalla. Antaisiko kukaan minulle viitan?" Siellä ei ollut ketään. Hän sanoi: "Olkaa armollisia, vanhalle miehelle, minä olen kuolemassa. Minä olen palvellut aikani. Minä olen tehnyt parhaani. Älkää antako minun kuolla. Minä olen paleltumassa kuoliaaksi. Voisiko joku peitellä minut?"
Ja niinpä hän vain seisoi taaempana, Pyhä Martineus, seuraten. Hän ei ollut uskovainen; hän ei ollut kristitty tuolloin; hän ei ollut vastaanottanut Sitä. Hän vain seisoi ja tarkkaili. Kukaan ei auttanut, kun väkeä meni ohi, muutamat noista monista olisivat varmasti voineet auttaa. Hänellä oli vain yksi takki, ja se oli hänen sotilastakkinsa. Hän veti esiin miekkansa ja halkaisi sen, kahtia, kietoi sen vanhan kerjäläisen ympäri, ja jatkoi matkaansa.
Ihmiset nauroivat hänelle, kun hän kulki katua pitkin, yksi pieni palanen takkia hänen päällään. "Mikä hassun näköinen sotilas," he sanoivat, miltä se näytti, tehden pilaa hänestä. Tuona yönä, kun hän heräsi kesken uniensa. Hän katsoi, jonkun seisoessa hänen sänkynsä vieressä, ja se oli Jeesus, käärittynä tuohon vanhaan takin palaseen, johon hän oli käärinyt tuon kerjäläisen. Sitten hän tiesi: "Kaikki, mitä te olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni..."
Se oli paradoksi, hänen kutsumuksensa. Hän oli tuon ajan sanansaattaja. Hän seisoi Kirjoitusten puolesta, kaikkea Katolisuuden pahuutta vastaan tuona aikana. Jumala valitsi hänet, ja Hän salli nähdä Kristuksen paradoksin kautta.


Paradox - 64-0206B - William Branham

tiistai 14. lokakuuta 2008

Tee minusta paras ovimatto

Share
53. "Herra, jos minun on tarkoitettu olla ovimatto, tee minusta paras ovimatto, joka Sinulla koskaan on ollut. Mitä tahansa minun on tarkoitus olla, suo minun olla se." Ei tällä tavalla: "Tee minusta... Jos minä en voi olla Billy Graham, tai Oral Roberts, no niin, minä en ole oleva mitään." Näettekö? No niin, sinusta ajatellaan yhtä paljon, kuin Billy Grahamista ja Oral Robertsista, jos--jos sinulla on--jos sinä olet ovimatto, jos sinä olet Jumalan... Jos Jumala tarvitsee ovimattoa, Hän--Hän haluaa hyvän ovimaton; siinä kaikki. Näettekö? Ei sillä ole väliä. Mutta me kuljeskelemme olettaen, että meidän pitäisi olla sitä ja tätä. Älkää tehkö sitä. Pyydä vain palvelusta, mitä tahansa se on. Näettekö? Mitä tahansa se on, anna Jumalan valita sinun palveluksesi. Näettekö? Ja sitten, kun Hän antaa teille palveluksen, muistakaa, että se on Jeesus, joka ohjasi teidät siihen. Sinä olit syntynyt sitä tarkoitusta varten. Ole hyvä palvelija Hänelle, missä tahansa se on. Kyllä.


Remembering The Lord - 63-0122 - William Branham

maanantai 13. lokakuuta 2008

Rakkaus tuottaa uskoa

Share
27. "No niin," te sanotte: "mitä hyötyä uskosta olisi?" Usko voi allekirjoittaa minun armahdukseni, varmasti; uskossa on arvoa. Älkää olko uupuneita; älkää olko peloissanne; älkää olko huolissanne; omistakaa vain uskoa ja uskokaa. Ja ainoa tapa, jolla teillä voi olla uskoa, teillä täytyy olla rakkaus ensin, sillä rakkaus tuottaa uskoa. Sillä täydellinen rakkaus... Huomatkaahan se. Täydellinen rakkaus heittää kaiken pelon pois. Minä toivon, että minulla olisi aikaa kertoa teille kokemuksista luonnossa, mitä minä olen nähnyt uskon, rakkauden voittavan. Minä kerroin teille eräänä iltana vanhasta opossumista, joka lähetettiin sinne. Minä näin vihaisen sonnin eräänä päivänä, joka oli melkein tappaa minut. Tämä on nauhoitettuna; minä olin riistanvartija tuolloin. Minä olin menossa kukkulan yli rukoillakseni erään sairaan miehen puolesta. Ja meidän piti kantaa asetta mukanamme, mutta te ette menisi rukoilemaan ase kädessänne sairaan miehen puolesta. Niinpä minä otin aseeni ja laitoin sen vanhaan lava-autoon, ja kävelin pellon yli. Ja minä olin kaukana tuolla pellolla ja minä tiesin... Minulla oli--minun olisi pitänyt ajatella, että tämä tappajahärkä oli siellä, se oli juuri tappanut värillisen miehen farmilla, Mr. Burksin, vain noin kolme kuukautta aiemmin, ja he myivät sonnin sinne, noille ihmisille, joilla oli tuota Durham karjaa.

28. Ja kun minä lähdin kulkemaan pellon poikki, suoraan aukealle pellolle, ja noin kolmekymmentä jaardia minusta, tämä iso kaveri nousi jaloilleen, ja laittoi sarvensa alas, ja päästi ison mylvähdyksen, jos te tiedätte, mistä minä puhun. Ja siellä se oli, sarvet tällä tavalla. Ja sieltä se tulee.
Ensiksi se pelotti minua. Minä--minä etsin puuta, mutta siellä ei ollut yhtään puuta. Ja minä tiesin, se voisi juosta minut kiinni ennen aitaa. Niinpä minä ajattelin: "No, tässä ollaan." Niin silloin, jotain tapahtui. Oi Jumala, jospa se vain voisi pysyä täällä, sen sijaan, että se menisi pois. Jotain tapahtui. Minä--minä toivon, että Jumala sallisi sen tapahtua jokaiselle henkilölle täällä tänä iltana, vain tarpeeksi kauan, parantuaksenne. Näettekö?

29. Jotain tapahtui, että minä en pelännyt sonnia enää. Minä olin pahoillani, että minä olin häirinnyt sitä; minä olin sen pellolla. Se makasi siellä, eikä häirinnyt minua. Minä ilmestyin sinne ja herätin sen. Ja niinpä minä olin pahoillani sen puolesta. No niin, te ette voi huijata sitä; sen täytyy olla siellä. Sillä tavalla uskonkin kanssa; te ette voi huijata; teillä todella täytyy olla se. Saatana on tietävä sen.
Ja tämä kaveri alkoi tulla minua kohti, päänsä alhaalla, niin kovaa kuin se vain pystyi. Minä en enää pelännyt tuota sonnia enempää, kuin minä pelkäisin ketä tahansa veljeä tai sisarta seisoessa tällä puhujakorokkeella. Ja se juoksi noin viiden jalan päähän minusta, ja pysähtyi, se katsoi minuun niin loppuun ajetun näköisenä; se katsoi oikealle ja vasemmalla. Minä sanoin: "Kaveri, minä olen pahoillani, että minä häiritsin sinua. No niin, sinä olet Jumalan luomus, ja minä olen Jumalan palvelija. No niin, Luoja, joka teki sinut ja minut, ja minä olen Hänen palvelijansa. Minä olen matkalla kukkulan yli, rukoillakseni yhden Hänen sairaan lapsensa puolesta. Jos minä olisin tiennyt, että sinä makaat siellä, minä en olisi tullut lähelle ja häirinnyt sinua. Niinpä nyt, Jeesuksen Kristuksen, Luojan nimessä, mene takaisin makuullesi."

30. Tuomioistuimella te tulette näkemään sen tuotuna valoon. Tuo sonni katsoi minua muutaman minuutin, kääntyi ympäri, käveli pois, ja asettui makuulleen. Ja minä--minä seisoin siellä, kyynelten valuessa poskiani pitkin. Minä kävelin viiden jalan päähän tuota sonnia, ja se ei edes kääntänyt päätänsä ja katsonut minua. Miksi? Sen sijaan, että olisin vihannut sitä, minä rakastin sitä. Rakkaus voittaa kaiken. Aivan.
Se on se, mikä voitti minun sydämeni, kun minä ymmärsin, että Jumala rakasti niin paljon minua, että Hän antoi ainokaisen poikansa, että minä en hukkuisi. Minä tiesin, että minä olin syntynyt tähän maailmaan syntisenä, ja olin hukkumassa, ja Jumala rakasti minua, että Hän antoi Poikansa, lunastaakseen minun elämäni. Ja sitten minä--minä en voinut vihata enää; minun täytyi rakastaa. Se on se, mikä saa aikaan nämä tulokset, jotka te näette. Se on rakkaus.

sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Äitikotka

Share
33. No niin, tämä vanha äitikotka on päättänyt, että hänen lapsensa eivät ole oleva samanlaisia. Ja minä olen niin iloinen, että hän on sellainen. Kyllä vaan. Minä olen iloinen, että meidän ei tarvitse hääriä jossain sellaisessa. "Sillä lupaus on teille ja teidän lapsillenne, ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." Jumala on päättänyt jokaisena ajanjaksona, että Hän ottaa kotkansa ulos. Ehdottomasti.
Niinpä siellä tulee aika, jolloin tämä pieni kotka on ollut erittäin pehmustetuissa oloissa, kävellen lampaannahoilla. Oi, se on juuri saanut Pyhän Hengen, ja tuli palaa sen sisällä. Mutta tiedättekö te mitä? Se ei voi pysyä tuossa pesässä koko ajan. Se on se, mikä on vikana helluntaiseurakunnassa. Se pysyy liian kauan pesässä.

34. Niinpä, tiedättekö mitä sitten tapahtuu? Tuo vanha äiti tulee pesälle, ja se nyppii jokaisen lampaannahan, jokaisen jäniksen turkin palasen ja heittää ne kaikki ulos samalla nokalla, jolla se vuorasi pesän. Se tekee pesän niin epämiellyttäväksi, että se--poikaset eivät voi edes istua alas.
Tiedättehän, Jumala tietää, kuinka tehdä teidät halukkaiksi tekemään asioita. Se on tapahtunut monelle teidän perheillenne. Varmasti on. Hän vain vetää ulos kaikki pehmusteet, niin, että te kävelette piikkien päällä. Joka kerta, kun se istahtaa alas, siellä on piikki. Se hypähtää ylös. Se lannistuu hetken päästä, ja minä luulen, että jos koskaan oli aikaa, jolloin helluntaiseurakunta olisi pitänyt lannistua, niin se on juuri nyt. Me olemme organisoituneet, rakentaneet suuria rajalinjoja. Yksi on Assembliesin kannattaja, toinen on Ykseyden kannattaja, toinen on tämän kannattaja, ja toinen tuon kannattaja. Ja sitten me vain vedämme sellaisia linjoja, ja rajoja, kunnes siellä on vain piikki pistämässä täällä ja piikki pistämässä siellä. Mikä on vikana? Jumala on ottamassa meidät ulos sieltä. Se on tarkalleen, mitä se on. Nuo pienet kotka ovat tulossa uupuneiksi, istuen noiden piikkien päällä.
Suuri herätys on meneillään; "Älkää tehkö sitä; me emme ole yhteistyössä." Oi, yrittäkääpä kerran pysäyttää kotkaa.

35. Äitikotka tietää, mitä se tekee. Niinpä se heittää kaiken täytteen ulos, niin, että pesästä tulee rosoinen, ja poikanen on halukas lähtemään. Tiedättehän, se toimii niin monella tapaa, jos meillä vain olisi aikaa puhua siitä. Joskus Jumalan täytyy ottaa joku--yksi rakkaistanne pois. Joskus Hänen täytyy saada teidät sairauden iskemäksi. Lääkärit sanovat: "No niin, sille ei voida tehdä yhtään enempää." Joskus Jumala vain otti kaikki pehmusteet pois pesästä. Uskotteko te sen? Varmasti, Hän tekee...
Oi, te sanotte: "Minä olen ollut vahva ja terve koko elämäni," mutta pehmusteet lähtivät eräänä päivänä pois pesästä. Te ette voi kävellä sillä lampaannahalla koko aikaa; te ette ole koskaan lähteneet pesästä. Te ette voi vain seistä seurakunnassa ja huutaa ja ylistää Jumalaa, ja hyppiä ylös-alas ja juosta ympäriinsä. Siellä on työ tehtävänä.
Niinpä, tiedättekö mitä tuo vanha äitikotka tekee? Se tulee sinne pesälle ja katsoo noita pieniä kavereita hyppien ympäriinsä. Niinpä se haluaa näyttää niille, kuinka iso se on. Se on ainoa tapa, jolla se voi saada poikasten huomion. Ehkäpä Jumala on antanut sinun saada tuberkuloosin, ennen kuin Hän voi saada sinun huomion.

36. Oi te sanotte: "Minä kuuluun kaupungin suurimpaan seurakuntaan. Minä--minä olen ollut uskollinen--minä olen ollut uskollinen kymmenysten maksaja." Se on hyvä. "Minä en ole koskaan tehnyt väärää toisille, niinpä miksi Herra sallisi minun tulla sairaaksi?" Ehkäpä Hän on vain hiukan ravistelemassa pesääsi. Hän haluaa näyttää sinulle, kuinka suuri Hän on.
Tiedättehän, oikeasti, pieni kotka ei ole koskaan nähnyt äitiään. Se on ollut niin tyytyväinen pesässään, niin se ei tiedä, kuinka iso äiti on. Niinpä, tiedättekö mitä kotka tekee? Äitikotka on paljon isompi lintu kuin isäkotka. Suurikokoinen valkopääkotka voi levittää siipensä neljätoista jalkaa leveälle, kärjestä kärkeen. Se on totta. Ja tiedättehän, tämä pieni kotka on ollut pesässä koko ajan, ja niin tyytyväinen huutaessaan, ja hyppiessään, ja juostessaan ympäriinsä, kunnes, tiedättehän, se ei ole koskaan tiennyt, kuinka iso äiti oli, joka laittoi hänet pesäänsä.
Niinpä Jumala on sallinut tuon sairauden iskeä Hänen seurakuntaansa silloin tällöin. Hänen täytyy sallia pienen Hengen lannistamisen tulla, ottaa vähän iloa pois seurakunnasta, vain levittääkseen Hänen siipensä, ja näyttääkseen, Kuka Hän on. Niinpä, se alkaa saamaan, oi, piikki täällä, ja piikki siellä, ja kaikkialle mihin se istuu, on piikki. No niin, se on valmis lähtemään pesästä.

37. Niinpä suuri äiti tulee sinne ja levittää suuret siipensä. Oi, minä katselin niitä, kuinka mammuttimaiselta se näytti, paljon yli pesän reunojen. Sen--sen pesä on noin kahdeksan tai kymmenen jalkaa halkaisijaltaan, ja sen siivet ovat neljätoista jalkaa leveät. Kuinka se seisoo tuolla pesällä, ja se kiljuu noille poikasille. Ja sitten, kun poikaset katsovat ylös, se levittää suuret, mahtavat siipensä. Se yrittää saada heihin uskoa. Ja se on tekevä jotain niiden kanssa.
Ja ehkäpä, Jumala saattaa heiluttaa vähän teidän pesäänne, niin että Hän voi levittää Siipensä näyttääkseen, kuinka suuri Hän on. Hän haluaa tehdä jotain teille. Hän haluaa näyttää teille, kuinka suuri Hän on, kuinka suuri Hän on. Ja kun meidän täytyy asettua makaamaan, ja katsoa ylös taivasta kohti, ja nähdäksemme Hänet, Hänen siipensä levitettyinä aurinkokunnassa, taivaasta taivaaseen, nähdäksemme nuo tähdet...


As The Eagle Stirs Her Nest - 58-0316 - William Branham

lauantai 11. lokakuuta 2008

Jumala on velvollinen paljastamaan Itsensä teille

Share
17. Ja niinpä, sillä tavalla se on tänä iltana, niiden, jotka haluavat nähdä Jumalan, täytyy tulla täydellisellä sydämellä, laittaen syrjään kaikki oudot tunteet, kaikki pahat ajatukset naapuristanne, kaikki pahat ajatuksenne muista seurakunnista, ja muista henkilöistä, ja jumalan palvontatavoista. Teidän täytyy tulla täydellisellä sydämellä. "Voisinko minä nähdä Sinut, Herra Jeesus? No niin, minä olen...?... Ota kaikki minun taikausko pois, ja minä aion etsiä tänä iltana, nähdäkseni Herran Jeesuksen." No niin, minä toivon, että se on teidän jokaisen tarkoitus.
Ja minä uskon, että kun te tulette sellaisella aikeella, silloin Jumalan on velvollinen paljastamaan Itsensä teille. Uskottehan te sen? Että Jumala on velvollinen paljastamaan Itsensä teille täällä tänä iltana.

18. No niin, se ei olisi outoa ihmisille, jos me puhuisimme Herrasta Jeesuksesta, sen jälkeen, kun Hänen lupauksensa on, että hän paljastaisi Itsensä meille. Emmekö me voisikin nähdä Hänet?
Joku sanoi jokin aika sitten, pieni poika, hän oli muualla käymässä koulua. Ja hän kysyi saarnaajaltaan: "Voisiko kukaan nähdä Jumalaa?" Ja pieni... Saarnaaja sanoi: "Eihän kukaan voi nähdä Jumalaa. Raamattu sanoo, että kukaan ei voi nähdä Jumalaa ja elää."
Ja sitten toinen... Poika meni pyhäkouluopettajansa luokse, ja pyhäkouluopettaja sanoi: "Ei tietystikään, poikaseni, kukaan ei voi nähdä Jumalaa ja elää." Ja kaikki lannistivat häntä, sanoen, että kukaan ei voisi nähdä Jumalaa.
Eräänä päivänä, kun hän oli joen varrella, hän oli vanhan kalastajan kanssa. Ja tuo vanha kalastaja oli vetämässä venettään, ja kyynelehti, koska hän näki sateenkaaren.
Poika sanoi: "Herra, voiko kukaan nähdä Jumalaa?"
Vanha kalastaja täytyi olla niin täynnä Jumalaa, että hän sanoi: "Poikaseni, kaikki, mitä minä olen nähnyt viimeisten kolmenkymmenen viiden vuoden aikana, on ollut Jumalaa."

19. No niin, jos me tulemme niin täytetyiksi Jumalasta, ja niin immuuneiksi maailman asioille, niin me voimme nähdä Jumalan jokaisessa elämän toiminnan liikkeessä. Uskottehan te sen? Jos me asetamme sivuun kaikki maailman asiat... Joskus me tulemme seurakuntaan, esimerkiksi sellaiseen kokoukseen, kuin tämä, sanotaan: "No niin, minä menen sinne. Minä en usko mihinkään sellaiseen asiaan. Minä en usko sitä, ja minä menen sinne, koska minä aion todistaa itselleni, että siinä ei ole mitään." No, se vain on tapa, jolla te myös palaatte, samalla tavalla. Te sanotte: "No..." Koska Saatana näyttää monia asioita, joita siellä on--ja hän kertoo, että siinä ei ole mitään. Mutta nyt, jos te menette tarkoituksenanne löytää Jumala, tai tietää Jumalasta, Jumala on paljastava Itsensä teille, koska Hän on velvollinen tekemään sen. Se on tarkalleen totta, ja Hän on tekevä sen.


To See Jesus - 54-0718 - William Branham

perjantai 10. lokakuuta 2008

Hän on tarkkailemassa tänä iltana

Share
76. ... No niin, me huomaamme, että he olivat menneet menojaan, niin innoissaan, koska he olivat nähneet leivän lisääntyvän, ja kaikkia sellaisia asioita. He ajattelivat: "Oi, me vain soutelemme täällä. Ja menemme eteenpäin ilman Häntä; kaikki menee hyvin."
Ja ensimmäisenä, meri alkaa käymään pahemmaksi ja pahemmaksi. Saatana sanoi: "Nyt minä sain heidät. Nyt minä aion päästä eroon jokaisesta heistä siellä merellä."
Ja meri alkoi roiskumaan, ja vaahtopäät, ja pieni vene alkoi täyttymään vedellä. Masto kaatui, airot katkesivat, ja siellä heidän veneensä kulki minne sattui. He kiljuivat pelosta. Jokainen aalto... Saatana istui siellä jokaisen aallon päällä, välkyttäen kimaltelevia silmiään, ja näyttäen torahampaitaan, ja sanoen: "Minä aion upottaa heidät seuraavalla aallolla. Minä aion upottaa heidät seuraavalla aallolla."

77. Kaikki toivo oli mennyttä. Mutta tiedättekö mitä? Jeesus oli vieläkin tarkkailemassa heitä. Raamattu sanoi, että Hän kiipesi vuoren päälle. Ja hän seisoi siellä, tarkkaillen heitä, nähden heidät tuolla hankaluuksissa. Minä olen niin iloinen, että armo on vieläkin olemassa. Jos sitä ei olisi, me olisimme kaikki mennyttä.
Kun Hän jätti meidät, Hän kiipesi korkeimmalle vuorelle, joka siellä oli, Golgatalle. Ja sitten hän kiipesi eteenpäin, ohi kuun, tähdet, Jupiterin, Venuksen, Linnunradan, suoraan ylös, kunnes Hän meni niin ylös, että Hänen täytyi katsoa alas nähdäkseen taivaan. Hän voi nähdä kaikkialle. Ja Hän pitää silmällä varpustakin. Minä tiedän, että Hän tarkkailemassa tänä iltana. Aamen. Minä uskon sen koko sydämestäni. Hän on tarkkailemassa tänä iltana.


Testimony On The Sea - 62-0720 - William Branham

torstai 9. lokakuuta 2008

Mitä teidän uskonne tekisi tänään?

Share
31. Mitä Jeesus on tekemässä? Hänen katseensa on kiinnitetty Golgatalle. Hän on menossa suoraan Jerusalemiin uhrattavaksi. Jokaisen synnin paino, joka koskaan oli tehty maan päällä, ja joka koskaan tultaisiin tekemään, oli Hänen jaloilla hartioillaan. Hän oli suuri Mies. Kun ihmiset sanovat pahoja asioita sinusta, jos te voitte vain jatkaa ja unohtaa sen, se näyttää, että te olette suuri mies. Pienet miehet eivät voi häiritä sitä; Hän oli liian suuri kuunnellakseen heidän kritiikkiään. Hänellä oli yksi asia tehtävänä; se oli Isän tahto. Hänen täytyi kuolla noiden ihmisten puolesta.
Niinpä Hän jatkoi matkaansa Kasvonsa kohti Golgataa. Te voitte kuvitella, tuon paineen Hänen päällänsä, nähden etäällä Getsemanen, Golgatan kärsimyksen, Jumalan hylkäämisen, maan muuttuessa mustaksi, Hänen hartiansa hiertäen, Hänen kasvonsa vuotaen verta, Hänen haavansa. Se kaikki oli Hänen päällänsä, jopa Hänen huutonsa: "Isä, jos mahdollista on, tämä maljani..." Ja Hän--sellainen kärsimys, kunnes Hänen vetensä ja verensä erottui ja vuosi hänen otsaltaan. Ei mikään muu, kuin äärimmäinen kärsimys saisi sitä aikaan. Se kaikki oli Hänen päällään.
Ja kaikki he, yksi ulvoen sitä, ja toinen tätä. Mutta apostolit yrittivät parhaansa pitää ihmisiä poissa Hänen luotaan. Ja Hän marssi eteenpäin kohti Jerusalemia.

32. Ja tämä sokea mies sanoi: "Oi. Minun aikani on ohi. Oi, minä en voi antaa Hänen mennä ohi. Oi, Hän ei voi kuulla minua; Hän on niin kaukana tiellä. Mitä minä voin tehdä?"
Rebekka sanoi: "No niin, katsohan (Näettekö?), jos sinä vain rukoilet ja pyydät Jumalaa, jotain on tapahtuva. Älä vain ole hermostunut. Pyydä vain Jumalaa."
Sokea Bartimeus sanoi sitten: "Oi Jehova, Sinä tiedät minun tilani, oi, minä--minä--minä olen sokea. Minä--minä olen odottanut, Sinä olet juuri paljastanut minulle jotain; minä olen ollut oudosti liikuttunut. Se on syy, miksi minä olen täällä, ja juuri tilaisuuteni edessä."
Ja Jeesusta voitiin koskettaa meidän heikkoutemme tunteella. Häntä voidaan vieläkin koskettaa sillä tunteella. Hän ei voinut kuulla tuon miehen ääntä, tietystikään ei. Mutta hänen uskonsa (Ajatelkaapa sitä.), tuon vajavaisen kerjäläisen; me kutsuisimme sitä pummiksi tänä päivänä, sokea mies, likainen, rähjäinen, istuen portin vieressä kerjäämässä, hänen uskonsa pysäytti Jumalan Pojan Hänen marssiessaan Golgatalle. Kyllä vaan.
Mitä teidän uskonne tekisi tänään? Se on tuova Hänet alas taivaasta jokaisen henkilön luokse.


Blind Bartimaeus - 56-0414 - William Branham

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Vaan housujen polvipussien mukaan...

Share
Miestä ei mitata lihasten mukaan; se on peto. Mies mitataan luonteen mukaan. Minä näin miehen, joka painoi kaksisataa paunaa, ja hän oli lihaksikas, mutta hänessä ei ollut yhtä unssia miestä. Joka voi heittää vauvan pois äitinsä käsivarsilta, ja sitten raiskata hänet, se ei ole mies; se on peto. Se on elukka. Miehisyys on luonne. Siellä ei ole ollut koskaan sellaista miestä, kuin Jeesus Kristus. Mutta Raamattu sanoi, että hänessä ei ollut kauneutta, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli varmaankin pieniruinen Kaveri, kumaraharteinen, tai jotain... Me kaikki käänsimme päämme pois hänestä. Mutta Hän... Siellä ei ole ollut koskaan sellaista luonnetta. Se on se, mitä todellinen mies on. Te ette mittaa miestä lihasten mukaan, vaan housujen polvipussien mukaan, kuinka hän on rukoillut. Se on tapa, jolla te mittaatte miehen, luonteen mukaan. Se on totta.


Hear Ye Him - 60-0712 - William Branham

tiistai 7. lokakuuta 2008

Te uudistatte nuoruutenne

Share
72. Ja se on syy, miksi Jumala vertasi Itseään kotkaan. Hän vertaa Hänen lapsiansa kotkiin. Ja koska ne ovat korkeimmalle kohoavia lintuja, ne voivat mennä korkeammalle, kuin mikään muu lintu. Sillä on niin tarkka silmä. Siitä ei olisi hyötyä sille, ellei se näkisi, mitä siellä alhaalla tapahtuu, todella kaukana. Hän vertasi profeettojansa kotkiin, jotka voivat liidellä ylös tällä tavalla ja katsoa kauas ja nähdä asioiden tulevan, ja tulevat sitten alas ja kertovat ihmisille, mitä on tapahtuva; kotka.
Ja tämä vanha kotka, kun se alkaa tulla vanhaksi, se etsii... Ja se menee ylös kallion kielekkeelle, ja se etsii tietynlaisen kallion. Se menee ylös sinne. Se on tulossa niin vanhaksi, että se tuskin voi kävellä. Tämä arpikudos sen päässä, on tappamassa sitä. Ja se ottaa päänsä, ja alkaa lyömään sitä kalliota vasten, lyöden sitä kalliota vasten, kunnes se pääsee eroon tuosta päänsä arpikudoksesta. Oi, se tekee kipeää sille. Te voitte nähdä sen räpyttelevän siipiään ympäriinsä. Se hyppää takaisin (tarkkaillen kiikareilla sitä), se alkaa lyödä päätänsä uudestaan. Mitä se yrittää tehdä? Päästä eroon tuosta arpikudoksesta. Ja se vuotaa verta, ja verta valuu joka puolella sitä, kunnes se pääsee eroon tuosta arpikudoksesta.

76. Ja jos se ei pääse eroon siitä, se kuolee. Mutta jos se pääsee eroon siitä, se alkaa riemuitsemaan ja kirkumaan. Te voitte kuulla sen mailien päähän, vain kirkuen. Miksi? Se tietää, että se on päässyt kaikesta arpikudoksesta eroon. Se tietää, että sen nuoruus on uudistuva, koska sillä ei ole enää arpikudosta. Se on ihmeellistä. Minä arvostan sitä kotkissa.
Mutta veli, minä tiedän Kallion. Aamen. Minä tiedän Kallion, mihin uupunut syntinen voi lyödä, ei hänen päätään siihen, mutta lyödä itseään rukouksessa, kunnes kaikki maailman arpikudos on lähtenyt pois hänestä, kaikki epäusko, kahleet on lyöty rikki. Ja tuo henkilö voi lyödä itseään rukouksessa, kunnes jokainen synnin kahle on rikkoontunut hänestä. Minä tiedän, mihin prostituoidut voivat lyödä itseänsä, kunnes he tulevat hienoiksi naisiksi. Minä tiedän, mihin juopot ja uhkapelurit voivat lyödä, kunnes he tulevat Jumalan pyhiksi, Jumalan miehiksi. Minä tiedän Kallion. Tuo Kallio on Kristus Jeesus, meidän Turvapaikka. Ja kun te saatte hakattua kaiken maailman pois teistä, te uudistatte nuoruutenne.


Letting Off The Pressure - 62-0518 - William Branham

maanantai 6. lokakuuta 2008

Hän näki jotain todellista...

Share
65. Tämä on pieni tarina... Se voi olla sopiva juuri tälle hetkelle. Minä haluan kertoa sen. Te... Te kaikki tiedätte, että minä metsästän. Minä--minä olen--minä rakastan metsästämistä. Minun äitini, joka nukkui pois hiljattain, hän oli melkein puoliksi intiaani. Ja minä--minä olen metsästänyt koko elämäni. Ensimmäinen asia, minkä minä koskaan ostin... Minä istutin bataatteja kokonaisen päivän ja sain siitä 25 senttiä, jolla ostin itselleni teräsansan, ja pyydystin jäniksen, jonka myin 15 sentillä ja sitten ostin kaksi teräsansaa lisää: aloitin heti kaupankäynnin. Minä olin vain noin kuusi vuotias. Minä olen metsästänyt, pyydystänyt aina siitä lähtien. Ja minulla oli tapana mennä noihin pohjoisiin metsiin metsästämään. Ja minulla oli hyvä metsästyskaveri siellä, ja hän oli loistava metsästäjä, todella hyvä ampuja: ja mies, josta ei tarvinnut murehtia, että hän joutuisi eksyksiin metsässä. Hän tiesi, miten päästä pois sieltä. Minä aina rakastin metsästää hänen kanssaan. Mutta hän oli niin ilkeäsydäminen. Hän--hänellä oli silmät, kuin liskolla. Tehän tiedätte sellaiset oudot silmät, kuten naiset yrittävät tänä päivänä maalata silmänsä sellaisiksi? Tiedättehän, liskon silmän kaltaiset. Ja niinpä hän... Hän oli todella hieno mies, mutta hän oli julma. Hänellä oli tapana tappaa peuran vasikoita vain saadakseen minut tuntemaan pahalta. Hän vain... Hän tiesi, että minä...

66. No niin, siinä ei ole mitään väärää tappaa peuran vasikka; se sopii. Jos laki sallii teidän tappaa peuran vasikan, minun metsästäjä veljeni, se sopii hyvin. Aabraham tappoi vasikan ja syötti sen Jumalalle, ja Jumala söi sen. Se on totta. Niinpä, sukupuolella tai koolla ei ole mitään väliä. Mutta tappaaksenne niitä tappamisenilon vuoksi, se on murha. Minä en usko olentojen tuhoamiseen. Minä olin itse seitsemän vuotta riistanvartijana, kuten tiedätte. Niinpä nyt, muistakaa, olkaa aina rehellisiä ja oikeudenmukaisia noiden asioiden kanssa. Ja täällä oli... Hän ampui noita pieniä peuran vasikoita, ja hän ei välttämättä edes kerännyt niitä mukaansa, mutta vain saadakseen minut tuntemaan pahalta. Vain julmasydäminen... Ja minä yritin puhua hänelle Jumalasta. Ja kun minä mainitsin Jumalan, hän vain seisoi ja nauroi pää kenossa. Niinpä... Mutta syvällä hänessä, minä ajattelin, että siellä saattaisi olla jotain hyvää tuossa miehessä. Te ette... Älkää koskaan hyljätkö ihmistä kokonaan. Yrittäkää vain parhaanne, jatkakaa eteenpäin. Antakaa Jumala tehdä hylkääminen.

67. Niinpä minä--minä... Eräänä päivänä minä menin sinne, ja se oli metsästyskauden loppuaikaa. Ja nuo valkohäntäpeurat, siellä, oi. Te sanotte, että Houdini oli taidokas katoamistemppujen tekijä, mutta hän oli amatööri noiden rinnalla. Ja jotenkin, kun niitä kohti oli ammuttu, ne olivat vain--ne vain hävisivät. Ja kuun valaisemana iltana, ne ruokailevat yöaikana, ja ryömivät pensaikon suojaan päiväsaikaan, menevät takaisin tiheikköön. Te ette koskaan löydä niitä.
Ja siellä tuli mukava pieni kerros lunta tuona yönä, noin kuusi tai kahdeksan tuumaa, hyvä jäljityssää. Ja me olimme--lähdimme metsästämään. Ja me aina kannoimme mukanamme kaakaota termospullossa, jos me joutuisimme eksyksiin metsässä, tai tappaisimme peuran ja meidän täytyisi kävellä takaisin, tai joutuisimme lumimyrskyyn, niin tuo kaakao auttaisi pysymään hengissä. Se on parempi, kuin kahvi tai muu sellainen, koska siinä kaakaossa on polttoainetta ja ravintoa. Niinpä minulla oli... Meillä molemmilla oli varttigallonallinen sitä paitamme alla ja yksi voileipä. Ja me olimme kävelleet koko aamun, mutta emme olleet nähneet yhtäkään jälkeä, ja me olimme... noin puoli yhdeltätoista tai kello kahdeltatoista, me tulimme pienelle aukealle, joka oli suurin piirtein tämän rakennuksen suuruinen. Ja hän--hän oli minua edellä, kävellen, ja me tavallisesti menisimme ylös puurajalle, ja sitten me... Hän menisi toiseen suuntaan, ja me molemmat menisimme eri suuntiin, ja kävelisimme sinne. Ja jos me saisimme peuran, me ripustaisimme sen roikkummaan. Ja me tietäisimme, koska me palaisimme leirille sitten. Me palaisimme leirille illalla, tai jos me emme palaisi silloin, me emme murehtisi toisistamme. Me tietäisimme, kuinka selviytyä metsässä, ja me tulisimme sitten takaisin seuraavana päivänä.

68. Niinpä sitten, minä ajattelin, että hän oli aikomaisillaan lähteä, koska me olimme tulossa melko korkealle. Ja peurat yleensä juoksevat ylös vuorelle, kun ne ovat peloissaan. Ja sitten hän pysähtyi eräälle pienelle paikalle ja istuutui alas. Ja minä ajattelin, että hän ojensi kätensä paitansa taakse saadakseen tuon termospullon ja syödäkseen lounaamme; sitten me erkanisimme ja menisimme takaisin. Niinpä sen sijaan, hän otti esille tämän tämän pienen pillin.
Hän oli tehnyt pienen pillin, joka kuulosti aivan siltä, kuin pieni peuran pentu huutaisi äitiään. Te tiedätte kuinka--te tiedätte, kuinka peuran vasa ääntelee, tuo pieni hauska ääni. No niin, hän otti pillinsä, ja se kuulosti aivan tarkalleen samanlaiselta. Ja minä sanoin hänelle, ennen kuin lähdimme tuona aamuna; minä sanoin: "Burt, ethän sinä käytä tuota?"
Hän sanoi: "Oi, sinä olet, kuin nuo muutkin saarnaajat. Sinusta ei koskaan tulisi metsästäjää. Sinä olet liian pelkurimainen. Älä--älä--älä... Sinä olet--te saarnaajat olette liian pelkurimaisia ollaksenne metsästäjiä." Ja minun täytyi tavallisesti kuitenkin saada saalis hänellekin.

69. Mutta--mutta kuitenkin, hän--hän oli aikeissaan ampua tuon pienen peuran. Niin hän ojensi kätensä paitaansa ja otti esille tämän pillin. Minä sanoin: "Sinä et tekisi sitä."
Hän sanoi: "Oi, rauhoituhan nyt." Siellä oli lumikinos, ja hän puhalsi tuohon pieneen pilliinsä.
Ja minä ajattelin, no, me emme olleet nähneet jälkeäkään, niinpä se ei haittaisi. Mutta hämmästyksekseni, suurin piirtein yhtä kaukana, kuin tämän rakennuksen toinen pää, hieno, suuri, kaunis naarasvalkohäntäpeura nousi ylös. No niin, se on äiti peura; naaraspeura. Sen korvat oli pystyssä sillä tavalla, sen isot kauniit silmät katsellen. Mikä nyt on? Sillä ei ole merkitystä, kuinka hyvä se on piiloutumaan, mutta pienokainen, sen pienokainen huusi. Se oli hädässä. Se hyppäsi ylös. Se alkoi katsoa ympärilleen. No niin, me emme olleet kauempana, kuin kolmenkymmenen jalan päässä siitä. Hän katsoi minuun noilla liskon silmillään, ja minä ajattelin: "Hyvänen aika." Ja hän puhalsi pilliinsä uudelleen. Ja tuo peura käveli suoraan tuolle aukealle. No niin, kuka tahansa, joka metsästää peuroja, tietää, että se on täysin epätavallista. Ne eivät tee sitä, erityisesti silloin, kun niitä kohti on ammuttu, ja tuohon päivän aikaan myöskin: noin kello yksitoista, kaksitoista. Se käveli suoraan tuolle aukealle. Ja minä katsoin sitä, ja minä aloin ajatella. "Hän huijaa tuota äitiä. Hän puhaltaa tuohon pilliin, ikään kuin pieni vasa huutaisi, sen vasa. Ja tuo äitipeura ei ole tekopyhä. Se ei vain näyttele; se ei ole mitään teennäistä. Mutta se on syntynyt äidiksi. Se on sen vaisto. Se on äiti, ja se on vasa, joka huutaa. Se oli aito synnynnäinen äiti. Se oli äitipeuran sisimmässä.

70. Se käveli sinne uudestaan. Hän katsoi minuun uudestaan sillä tavalla. Minä nyökkäsin päätäni tällä tavalla. Hän... Minä kurottauduin alas. Minä kuulin tuon patruunan menevän sisälle tuohon .30-06 aseeseen, suuren sata kahdeksankymmenen graanin sieniluodin, tähdäten tuolla kaukoputkella. Minä tiesin, että muutaman hetken kuluttua, kun hän painaisi tuota liipaisinta (Hän oli todella tarkka ampumaan.), minä tiesin, että hän ampuisi tuon uskollisen sydämen ulos tuosta peurasta. Ja: "Kuinka hän voisi tehdä sen?" Minä ajattelin: "Niin julmasydäminen mies, kuin hän on, nappaisi tuon äidin tuolla, joka yrittää etsiä pentuansa, etsien pentuansa siellä: ja hän ampuisi tuon uskollisen sydämen ulos siitä." Minä ajattelin: "Mikä julma kaveri hänen täytyy olla. Varmastikaan hän ei tekisi sitä."
Ja kun salpa meni alas tuossa 70-mallisessa kiväärissä, sillä tavalla, tuo peura kuuli sen, ja se kääntyi. Ja se näki metsästäjän. Mutta liikkuiko se? Ei yhtään. Miksi? Se oli äiti. Kuolema tai ei, sen pentu oli hädässä. Se yritti löytää tuon pennun. Se katsoi joka puolelle. Pentu huusi siellä. Se ei voinut sille mitään. Se oli äiti.

71. Minä--minä melkein itkin. Minä vain käänsin pääni. Minä ajattelin: "Jumala, minä en voi katsella sitä. Kuinka hän voi tehdä sen, ampua tuon äitiraukan sydämen ulos, ja kun se seisoo siellä, etsien pentuansa? Todellinen osoitus uskollisuudesta, ja kuinka hän voi tehdä sen? Hän tähtäsi aseensa sillä tavalla, nuo lujat hermot. Minä käänsin selkäni. Ja minä sanoin: "Taivaallinen Isä," sisällä sydämessäni: "älä anna hänen tehdä sitä. Älä anna hänen tehdä sitä. Kuinka hän voi tehdä sen? Kuinka hän voi ampua tuon äidin sydämen ulos sillä tavalla, ja se yrittää löytää pentunsa?"
Ja minä odotin, ja tuo ase ei koskaan lauennut. Minä odotin vähän pitempään; ase ei koskaan lauennut. Ja minä käännyin katsomaan. Ja tuon aseen piippu heilui. Ja hän katsoi sinne, ja kyynelet valuivat hänen poskiaan pitkin, hänen huulten väristessä. Hän otti aseensa ja heitti sen lumikinokseen, ja otti kiinni minun housun lahkeestani, ja sanoi: "Billy, minä olen saanut tarpeekseni. Johdata minut sen Jeesuksen luo, josta sinä puhut."
Hän on diakoni baptistiseurakunnassa nyt. Juuri siinä lumikinoksessa, minä johdatin hänet Kristukselle. Miksi?
Hän näki jotain todellista. Hän näki jotain, mikä ei ollut teennäistä. Hän näki, että siellä oli jotain aitoa. Hän tiesi, että siellä oli jotain sen takana. Tuo peura oli äiti. Se oli synnynnäinen äiti.

72. Jumala, tee minusta tuollainen kristitty. Tee minusta kristitty, että minä voin olla niin todellinen, että ihmiset, jotka etsivät jotain todellista, voivat nähdä jotain todellista, ja tietää, että Kristus on todellinen. Kumartakaamme päämme.
Kuinka moni täällä... Olkaa rehellisiä. Hetkinen vain? Olkaa rehellisiä. Kuinka moni teistä haluaisi olla sellaisia--yhtä paljon kristittyjä, kuin tuo peura oli äiti? Kohottakaa nyt kätenne, sanoen: "Minä tahdon, veli Branham. Minä--minä haluan olla sellainen kristitty." Jumala siunatkoon teitä.


Behold A Greater Than Solomon Is Here - 62-0721 - William Branham

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Päästäkää vain paine pois

Share
99. Te sanotte: "No, minä-minä ihmettelen, veli Branham." Älkää ihmetelkö; päästäkää vain paine pois. Jättäkää asianne Jumalalle, ja jatkakaa eteenpäin ikään kuin se olisi selvitetty. Älkää kerätkö painetta; se päästää paineen pois.
"No," te sanotte: "minä olen niin huolestunut, veli Branham, minä en vain tiedä." Päästäkää paine pois. Aamen. Turvakaupungissa Hän otti murheenne, niinpä teidän--teidän ei enää tarvitse kantaa sitä. Heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän huolehtii teistä. Älkää te murehtiko huolistanne; se on Hänen asiansa.

101. Minä tapasin naisen täällä, joitain vuosia sitten eräässä rihkamakaupassa. Hän oli noin kuusikymmentä vuotias, mutta hän näytti noin kolmekymmentä vuotiaalta. Minä sanoin: "Miten te teette sen, sisar?"
Hän sanoi: "Veli Branham, minulla on kaksi poikaa, jotka ovat lääkäreitä, ja he ovat vanhempia kuin sinä." Ja todella, hän--hän ei näyttänyt vanhemmalta kuin kolmekymmentä vuotiaalta. Hän sanoi: "Tämä on se, mitä se oli. Kun minä tulin Kristuksen luo, kun minä olin kaksitoista vuotias... Ja minä istuuduin alas ja ajattelin sitä. Minä tutkiskelin muita uskontoja, mutta kun minä löysin todellisen uskonnon..." Hän sanoi: "Minä tulin Kristuksen luo ja jätin asiani, sieluni, kaikkeni Hänelle." Ja hän sanoi: "Minä en ole sen jälkeen murehtinut. No niin, Hän lupasi huolehtia kaikista minun ongelmistani." Ja hän sanoi: "Jos Hän ei ole tarpeeksi suuri huolehtimaan niistä, minä tiedän, että minä en ole tarpeeksi suuri huolehtimaan niistä; niinpä mitä minua hyödyttää murehtia niistä." Näettekö? Siinä se on.
Kristus lupasi, että Hän ottaisi kaikki teidän murheenne. Heittäkää teidän murheenne Hänen päällensä. Niin mitä te sitten murehditte? Murehtiminen kerää painetta; paine kasvaa. Niinpä heittäkää vain murheenne Hänen päällensä ja lopettakaa murehtiminen. Hyvä on.


Letting Off The Pressure - 62-0513E - William Branham

lauantai 4. lokakuuta 2008

Isompi ympyrä

Share
Eräänä päivänä eräs kirkkokunta, koska minä annoin erään sananpalvelijan istua puhujalavalla, joka ei kuulunut heidän kirkkokuntaansa, he sanoivat: "Me olemme piirtäneet viivan. Me olemme piirtäneet sinut ulos siitä, veli Branham, pois, pois meidän ympyrästä." Minä sanoin:
"Minä piirrän toisen ympyrän, niin ison... se ottaa teidät takaisin sisälle." Minä sanoin: "Niinpä, te ette voi vain työntää minua ulos." Se on totta."Minä aion piirtää viivan teidän viivanne yli ja ottaa teidät takaisin." Näettekö?
Se on... Me olemme veljiä. "Me emme ole jakaantuneita; me olemme yhtä ruumista." Aivan. Me olemme kristittyjä, syntyneitä Hänen Hengestään, pestynä Hänen Veressään. Me olemme kristittyjä. Meidän tulisi käyttäytyä, kuten kristityt; meidän tulisi käyttäytyä kuten kristityt, miehet ja naiset. Sallikaa minun kertoa, että se on yksi asia, mikä puuttuu seurakunnalta, on käyttäytyä kuten kristityt.


Expectation - 61-0205M - William Branham

Tehkää se niin hyvin, kuin vain osaatte

Share
Mitä tahansa Jumala haluaa teidän tekevän, sitten tehkää se niin hyvin, kuin vain osaatte. Ei väliä, kuinka pieni, ei väliä kuinka pieni asia se on, teidän täytyy tehdä se.
Te sanotte: "No..." Ongelma on siinä, että jokainen meistä haluaa tehdä toisen ihmisen työn. Me kaikki haluamme kuljettaa palloa, kuten sanotaan. Näettekö te? Niin kuin tämä kello täällä, no niin; jokaisella sen pienellä koneiston osalla on oma paikkansa siellä. No niin, jokaisella sen osalla ei voi olla viisarit. No niin, ainoastaan minä katson viisareita nähdäkseni, paljonko kello on. Mutta jos jokin noista pienistä rattaista siellä menee epäkuntoon, silloin kello ei pysy oikeassa ajassa.
Ja sillä tavalla se on myös ihmisten kanssa. Meidän kaikkien, Kristuksen Ruumiin täytyy olla paikoillaan sopusoinnussa. Näettekö? Ja sitten me voimme katsoa ympärillemme ja nähdä, mikä aika päivästä on. Näettekö? Sitten maailma katsoo, mitä se on. Näettekö, näettekö? Mutta he katsovat teitä. Ja jos te olette vain pieni jousi, pääjousi, tai mitä tahansa te olette, tehkää parhaanne siinä työssä.


God Doesn't Call Man To Judgement Without First Warning Him - 63-0724 - William Branham

torstai 2. lokakuuta 2008

Se, mitä Jumala tekee, on todellista

Share
Se, mitä Saatana tekee, on myytti; se, mitä Jumala tekee, on todellista. Niinpä, minä haluaisin tämän uppoavan syvälle sydämeen. Kun Jumala pelastaa ihmisen, hän on pelastettu. Älkää murehtiko koskaan menevänne takaisin, koska te ette voi. Se, mitä Jumala tekee, on iankaikkista. Saatana voi saada teidät kiihoittuneeksi ja saada teidät uskomaan, että te olette pelastuneet, mutta kun Jumala todella pelastaa teidät, teillä on se niin kauan kuin aina on ollutkin, koska teillä on Iankaikkinen Elämä; Jeesus sanoi niin. "Joka kuulee Minun Sanani ja uskoo Häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on Iankaikkinen Elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta Elämään." Se on niin iankaikkista, kuin Jumalakin on, koska se on Hänen Sanansa.


Planting The Vine And Where To Plant It - 59-0920 - William Branham

Kätketty Manna

Share
Jeesus on tuo kätketty Manna; Kristus on seurakunnan Manna. Mitä on manna? Vanhassa Testamentissa manna oli se, joka tuli taivaasta, tuoreena joka yö ravitakseen seurakuntaa vaelluksellaan. Onko se totta? No niin, mikä oli kätketty Manna Uudessa Testamentissa? "Vähän aikaa ja maailma ei enää minua näe (kätketty); mutta te näette minut, sillä minä olen teidän kanssanne, jopa teissä, maailman loppuun asti." Ja Kristus on tuo kätketty Manna, joka tulee Jumalalta taivaasta, tuoreena joka päivä--joka päivä. Me emme voi sanoa: "No, kaksi viikkoa sitten minulla oli mahtava Jumalan kokemus." Mitäpä sitten juuri nyt? Näettekö? Joka päivä, tuore, uusi siunaus, jotain uutta tulossa Jumalalta, kätketty Manna tulossa Jumalalta taivaasta, Kristus. Ja me aterioitsemme tällä Mannalla, joka on Kristus, ja Hän ravitsee meitä läpi vaelluksemme, kunnes me saavutamme tuon maan toisella puolella.


Question And Answers - 61-1015M - William Branham