No niin, kun me laitamme kätemme uskon kautta tuon Jumalan värisevän Karitsan päälle, tuntien Hänen lihastensa vapisevan ja tärisevän meidän vuoksemme, ja meidän kätemme tulee Hänen Verensä tahrimiksi, ja meidän sielumme... ELämä, joka oli Hänessä, ei ollut pelkästään ihmisen, eikä se myöskään ollut eläimen. Se oli Jumalan. Niinpä tuo elämä tulee takaisin pyhitetyn ylle ja hänestä tulee poika tai tytär, Jumalan jälkeläinen. Näettekö, Jumalan elämä. Ja me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä tuon Jeesuksen Kristuksen verisolun murtamisen kautta. No niin, mitä se sitten on? Jumala on jälleen Kansassaan, ollen yhteydessä heidän kanssaan, kuten Hän oli Eedenin puutarhassa. Näettekö? Siinä se on, pojat ja tyttäret. Eikö se olekin kaunista?
The Water Baptism - 61-0119A - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti