tiistai 1. toukokuuta 2012

Kuljetaan vain suoraan eteenpäin

Share
Kristittyjä joskus katsotaan ylhäältä tai heistä tehdään pilaa, mutta me tulemme sotilaina (Aamen.), me tulemme veren pirskoittelemina. Vanha rosoinen risti kulkee meidän edellämme, aamutähti valaisten tietä. No niin, me olemme matkalla jonnekin. Emme välitä siitä, mitä maailma sanoo: vaan mitä Jumala sanoi. Tantere kuuluu meille; Jumala sanoi niin. Me olemme matkalla. Jos me kaadumme sotatantereelle... Jos tämä maallinen maja on mennyttä, niin meillä on toinen siellä odottamassa. Ei ole mitään pelättävää. Kyllä vaan, kaikki kuuluu meille, koska Kristus lunasti sen kaiken meille Itsensä kautta. Ja Hän rakasti meitä, ja me emme voineet tulla hänen luoksensa, ellei Jumala meitä vetänyt Hänen luoksensa. Hän sanoi, "Ei kukaan voi tulla Minun luokseni, ellei Isäni häntä ensin vedä. Ja kaikki, jotka tulevat, niille Minä annan iänkaikkisen elämän ja herätän viimeisenä päivänä ylös." Mitä murehtimisen aihetta meillä on? Ei ole mitään murehtimisen aihetta, ei mitään pelättävää. Sanotaan, "Kuka tulee presidentiksi?" Meille tulee lama. Se ei haittaa minua. Ainoa asia, jonka tiedän, että Jumala on puhunut ja sanonut, että Hän vie minut lävitse, niinpä tartuin Hänen käteensä, otin Hänen Sanansa. Niinpä tässä me olemme matkalla luvattuun maahan. Kun tulemme Kadesh-barneaan, me vain uskomme Jumalan Sanan ja kuljemme eteenpäin. Aivan. Ja oi, ihana asia, silloin tällöin Hän antaa meille ison kasan viinirypäleitä todisteeksi (Tiedättehän?), että me--että siellä on maa joen toisella puolella, jota kutsutaan ihanaksi ikuisuudeksi. Onko se totta? Niinpä elää tai kuolla, mitä merkitystä sillä on? Kuljetaan vain suoraan eteenpäin.
Redemption By Judgement - 54-1114 - William Branham

Ei kommentteja: