Tulkaahan, pojat!

Share

Erään kerran täällä muutama vuosi sitten Jeffersonvillessä, Pfaun öljy-yhtiössä oli syttynyt tulipalo. Ja meillä oli joukko pieniä paloautoja siellä, ja he tulivat katselemaan, kuten lapsi letkun kanssa pihalla. Palopäällikkö juoksi siellä ympäriinsä, tiedättehän, sanoen, "Tuota, ruiskuta vähän [Tyhjä kohta nauhalla. --Toim.] tänne;" pureskellen tuota sikaria, kuin Teksasin mullikka, jolta on katkaistu sarvet. Hän kulki siellä, "Ruiskuta vähän tänne." Kaikki palomiehet juoksivat ympäriinsä vetäen tuota letkua, "Kyllä herra, käskystä, [Veli Branham esittää. --Toim.]" tulen vain palaessa, palaen aivan täysillä. Hetken kuluttua he kutsuivat Louisvillen palokunnan. Sillan yli tuli tuo iso paloauto. Heti pysähdyttyään heillä oli taittotikkaat pystyssä. Kuka siellä seisoi... Ennen kuin tikkaat alkoivat nousta, palopäällikkö oli eturintamassa. Kun tikkaat nostettiin ylös, palopäällikkö oli jo ylhäällä. Kun hän pääsi ikkunalle, hän ei seissyt siellä sanoen, "Suihkuta vettä vähän tänne, suihkuta vettä vähän sinne." Mitä hän teki? Hän otti kirveen ja heitti sen ikkunan lävitse ja sanoi, "Tulkaahan, pojat."...?... Se on se, mitä meidän Palopäällikkömmekin sanoi. Halleluja. Hän näytti tietä kuoleman, helvetin ja kuoleman luokse, ja sanoi, "Tulkaahan, pojat." Ei jonkinlaista oppia. Oi, tulkaahan; Hän näyttää tietä. Halleluja. Muutaman minuutin päästä tuli oli sammunut.

Putting On The Whole Armor Of God - 62-0607 - William Branham