Joosua taisteli jokaisesta tuumasta maata, maan laidasta laitaan. Mutta hänellä oli lupaus. Jumala sanoi, "Minä annan sen sinulle." Aamen. Huolimatta siitä, onko siellä jättiläisiä, onko siellä ateisteja, onko siellä uskomattomia, onko siellä kylmiä muodollisia seurakuntia, niin mitä merkitystä sillä on? Jumala antoi lupauksen; otetaan se. Se on meidän; se kuuluu meille. Se on meidän omaisuuttamme. Mennään hakemaan se. Älkää pelätkö; älkää jääkö taka-alalle ja sanoko, "No, minä--uskon, että ihmeiden ajat ovat ohitse. Oi, enpä tiedä." Älkää tehkö sitä. Se ei näytä Aabrahamin lapselta. Huolimatta siitä, kuinka kauan aikaa meni, lupaus näytti viivyttelevän. No, sitä jatkui kaksikymmentä viisi vuotta. Mutta sen sijaan, että Aabraham olisi heikentynyt, hän vahvistui koko ajan, sillä hän tiesi, että se olisi aina vain suurempi ihme. Ja meidän puolesta tullaan rukoilemaan yhtenä iltana, ja seuraavana aamuna meillä on edelleen huono vatsa; me sanomme, "Ehkäpä en koskaan saanut parantumistani, minun täytyy käydä rukousjonossa uudestaan." Oi, kutsutko itseäsi Aabrahamin lapseksi? Halleluja. Jos Jumala teki lupauksen, Jumala antoi lupauksen, ja te uskotte sen; en välitä siitä, mitä tapahtuu; se on teidän. Taistelkaa saatanaa vastaan jokaisella maatuumalla, missä hän seisookin; kävelkää sinne ja ottakaa se. Ottakaa Sanan miekka. Jumalan lupaukset ovat totta. Mikään ei voi pysäyttää niitä; ne ovat Jumalan lupauksia. Hän antoi meille lupauksen siitä, aivan kuten Hän antoi Israelin lapsille. Helluntaiseurakunta on tullut heidän Kaadesh-Barneaansa. Olemmeko me kykeneviä? Voimmeko me tehdä sen? "Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iankaikkisesti." Voimmeko me kävellä sinne ja ottaa kiinni Jumalan lupauksesta ja sanoa, "Se on Se on totuus; minä vaadin sitä. Minä omistan sen; se on minun. Jumala antoi sen minulle."Speak To The Rock And It Shall Give Forth His Water - 60-0723 - William Branham
perjantai 20. kesäkuuta 2014
Olemmeko me kykeneviä?
Share
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti