Kerran Kentuckyssa, siellä vuoristoseudulla, mistä olen kotoisin, olin saarnaamassa siellä. Ja minä… Alkuiltapäivästä saarnasin helvetin tulesta ja tulikivestä, joka on syntistä varten. Siellä istui vanha metsuri, ja sanoin: “Kaikki juopottelijat (ja hän oli yksi sellainen),” minä sanoin: “teidän on parempi tehdä parannus. Oikaiskaa asiat Jumalan kanssa.”Kun Päästät Paineen Pois - 62-0609E - William Branham
Eräs kaveri oli käynyt kokouksessa edellisiltana, joka leikkasi maissia ja hänen haalareissaan oli iso naula. Hän sanoi: “Mennään sinne (olin saarnannut noin vuoden), heitetään tuo pikku saarnaaja ikkunasta ulos.”
Niinpä hän tuli oven suulle. Joku sanoi minulle: “Tuo on kovin porukka täällä.” Siellä hän seisoi, suuri, vantteran näköinen kaveri, kädet puskassa, parta roikkui hänen kasvoillaan, noin kolmekymmentä vuotias: oi, hän oli ilkeän näköinen mies. Ja hän yhä katseli minua. Minä vain jatkoin saarnaamista: “Tehkää parannus tai tuhoudutte.”
Hän pysytteli siellä vähän liian kauan. Pyhä Henki sai hänestä otteen. Hän lankesi lattialle; hän ryntäsi alttarille. Hän tuli kädet päänsä päällä huutaen: “Jumala, ole minulle armollinen.”
Seuraavana iltana hänen pieni lapsensa istui siellä takana. Hänen pieni tyttönsä ojensi minulle kukkakimpun, kun tulin ovesta sisälle. Hän sanoi: “Veli Bill, meillä on uusi isi kotona. Haluan kertoa, että rakastan sitä, että tulit tänne ja annoit Jeesuksen tehdä meille uuden isin.”
maanantai 10. joulukuuta 2018
Pyhä Henki sai hänestä otteen
Share
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti