sunnuntai 6. syyskuuta 2026

Meillä on Ankkuri!

Share
72 Meillä on Ankkuri! On aaltoja, joiden yli voimme mennä, ja aaltoja, joiden ali menemme, mutta joka tapauksessa, kunhan ankkuri pitää! Ei se ole laiva, joka pitää kiinni, vaan ankkuri. Kyse ei ole siitä, mikä minä olen, tai mikä minusta tulee, tai mikä minä olin, vaan siitä, mikä Hän on nyt, ja mitä Hän teki minun ja sinun puolestasi; kyse ei ole siitä, mitä minä voin tehdä, vaan siitä, mitä Hän on tehnyt.

73 Uskoni ei perustu siihen, millaisia tulevat kokoukset ovat; uskoni ei nojaa pelkästään mihinkään kykyihin, joita minulla voisi olla, tai siihen, mihin seurakuntaan minun pitäisi liittyä, tai keiden ihmisten kanssa minun pitäisi seurustella; uskoni perustuu ja nojaa kokonaan Herran Jeesuksen Kristuksen jo valmiiksi tehtyyn työhön, jonka olen jo vastaanottanut.

56-0101 – ”Miksi ihmiset ovat niin epävarmoja?”
William Marrion Branham

Me olemme kaikki yhtä

Share
142 Ajatelkaa vain, ystävät! Kun syntiset nyt uudestisyntyvät alttarin äärellä, palvokaamme me kristityt jälleen Hengessä, kohottaen kätemme hiljaa ja laulaen Hänelle sydämemme kunnioituksella – no niin, aloitetaan.

Rakastan Häntä, rakastan Häntä, koska Hän rakasti minua ensin ja lunasti pelastukseni Golgatan puulla.

143 Nyt aivan rauhallisesti, kristityt, kurottakaa kätenne, kätelkää jonkun kanssa takananne, edessänne ja vieressänne, kun laulamme tämän nyt uudelleen. Solmikaa ystävyyssuhteita, te kaikki baptistit ja metodistit, kaikki, kätelkää helluntailaisen kanssa, ja helluntailaiset, kätelkää heidän kanssaan – me olemme kaikki yhtä.

Rakastan Häntä, (Juuri niin.) Minä…

Jos teidän keskuudessanne on kaunaa, ratkaiskaa se heti.

Koska Hän rakasti minua ensin Ja lunasti pelastukseni

Golgatan…
59-0410 – ”Katsoen näkymätöntä”
William Marrion Branham

sunnuntai 10. toukokuuta 2026

Äiti ei olisi Siellä täydellinen ilman perhettään

Share
89 Silloin me näemme Hänet. Silloin meistä tulee Hänen kaltaisiaan. Silloin me palvomme Häntä. Silloin me näemme Äidin sellaisena kuin Jumala on hänet tarkoittanut.

Äiti ei olisi siellä täydellinen ilman perhettään.

90 Sillä hänen koko elämänsä suurin hetki on nähdä lapset kokoontuneina pöydän ympärille, kaikki terveinä ja onnellisina; ja – ja – ja nähdä, kun hän kaataa kahvia tai tekee mitä tahansa, valmistaa illallista, ja kun hän ja isä istuvat pöytään. Sillä se on äidin elämän onnellisin hetki – nähdä pienokaisensa kaikki kotona.

91 Älkää nyt ohittako sitä; älkää jääkö paitsi siitä Päivästä. Antakaa perheenne suuren ketjun olla yhteen liitetty, lenkki lenkiltä. Antakaa jokaisen pinnan olla pyörässä. Silloin kun istumme perheemme ja ryhmämme kanssa, ikuisuuden katosten alla, millainen Päivä se tuleekaan olemaan! Silloin me ymmärrämme.
59-0510M – ”Äitienpäivä”
William Marrion Branham