Meillä on alttarikutsuja ja me tuomme ihmisiä alttarin ääreen. Se on hyvä seurakunnan traditio, mutta Raamatun aikaan: "Niin moni, joka uskoi Herraan..." he vain vastaanottivat Hänet, missä tahansa Hän oli. "Niin moni, joka uskoi, pelastui." Heillä ei ollut alttarikutsuja. Se alkoi ensin metodisteissa, varhaisen metodistiseurakunnan ympärillä, siellä on alttarille tulemista. Se on hyvä asia. Meidän ei koskaan tulisi antaa sen mennä pois. Pitäkää sitä yllä. Minusta se on hyvä asia. Tulkaa sinne, tyhjentäkää sydämenne Jumalan edessä. Siinä on hyvä tapa tehdä se. Mutta tosi asiassa, se ei ole se, joka pelastaa teidät. Te voisitte pysyä siellä alttarilla, ja rukoilla koko yön, itkeä, kävellä edestakaisin pitkin alttaria. Te voisitte katua kaikkea, mitä vain voisitte. Te voisitte myydä kaiken, mitä teillä on ja antaa sen köyhille. Te voisitte paastota neljäkymmentä päivää ja tulla niin--niin heikoksi paastoamisesta, kunnes te ette voisi kävellä, ,ja siitä ei olisi mitään hyötyä teille, ellette te ensin, te vastaanotatte... Siinä kaikki. Se on teidän osanne. Jumala teki Oman osansa. Nyt, te teette oman osanne, vain yksinkertaisesti sen uskominen. Ja kun te uskotte sen, se selvittää sen ikuisiksi ajoiksi. No niin, te voitte uskoa sen järjellisesti, ja te tulette vieläkin epäilemään sitä. Mutta kun te uskotte sen kerran sydämestänne, se selvittää sen ikuisiksi ajoiksi.
Glorified Jesus - 55-0225 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti