Se ei voi upota

Share

Sanoin jossain, ehkäpä pari iltaa sitten, halusin saarnata niin kovasti, että saarnasin vaimolleni sängyssä puoleen yöhön saakka, kertoen hänelle, kuinka ihana Jeesus on. Eräs teksti tuli sydämelleni. Se poltti minua, kunnes en enää voinut vastustaa sitä. Ja sanoin vain, "Kultaseni, haluan hiukan saarnata sinulle." Ja hän nousi ylös; armosta hän kuunteli minua. Sanoin, "Kristityn usko perustuu täysin levolle. Aivan. Kristitty ei heilu edes takaisin. Kristitty ei juokse paikasta toiseen. Kristitty ei tulistu ja hermostu ja murehdi asioista. Kristitty lepää. Se on kaikki ohitse. Kristityllä kaikki on täytetty Golgatalla. Aivan. Oi, sairaudet voi tulla ja pettymykset; mutta kristitty lepää tietäen tämän, että Jumala on kykenevä pitämään sen, minkä Hän on tehnyt, tietäen, että huolimatta siitä, mikä asia on, tai miltä se näyttää, ei ole sairautta, surua, kuolemaa; ei nälänhätää tai mitään, mikä voi erottaa meidät Jumalan rakkaudesta, jotka ovat Jeesuksessa Kristuksessa. Me olemme levossa. Heilukoon vanha laiva miten haluaa; ankkuri pitää.

Tulin erääseen satamaan kerran ja näin sen. Me lensimme lentokoneella. Tuo suuri... Sieltä tuli hitaasti tuo iso vanha laiva. Purjeet oli laskettu alas, tiedättehän. Ja oi, millainen myrsky merellä. Oi, se heilui siellä. Ja näin tuon vanhan laivan heiluvan edestakaisin, ja jotkut aallot nousivat sisälle, ja jotkut aallot menivat alta, ja kaikkea sellaista. Ja sanoin, "Ihmettelenpä, kuinka se on niin?" Ja eräs kaveri, joka istui siellä, sanoi, "Sillä on meriankkuri. Sen vuoksi laiva ei voi upota. Se voi mennä läpi aaltojen, mutta se ei voi upota, koska se on ankkuroitu." Sanoin, "Oi, ylistys Jumalalle; meillä on ankkuri." Jotkut aallot voivat mennä meidän ylitse, ja jotkut voivat mennä alitse; mutta siitä huolimatta, jos ankkuri pitää... Se ei ole laiva, joka pitelee kiinni; se on tuo ankkuri, joka pitelee kiinni. Kyse ei ole siitä, mitä minä olen, tai mitä minä tulen olemaan, tai mitä olin; kyse on siitä, mitä Hän on nyt, ja mitä Hän teki minun ja sinun puolesta. Kyse ei ole siitä, mitä minä voin tehdä; kyse on siitä, mitä Hän on tehnyt.

Uskoni ei ankkuroidu siihen, mitä tulevissa kokouksissa tulee olemaan. Uskoni ei lepää ainoastaan--missään kyvyssä, mitä minulla on, tai mihin seurakuntaan minun pitäisi liittyä, tai keiden ihmisten kanssa minun tulisi seurustella. Uskoni ankkuroituu ja lepää täysin Herran Jeesuksen Kristuksen täytetyssä työssä, joka on jo hyväksytty. Jumala vanhurskautti Hänet nostamalla Hänet ylös kuolleista. "Tämä on Minun rakas Poikani, johon Minä olen mielistynyt," ja Jumala herätti Hänet kuolleista meidän vanhurskauttamiseksemme. Ei ihme, että runoilija sanoi:

"Eläessään Hän rakasti meitä; kuollessaan Hän pelasti meidät; Haudattuna Hän kantoi syntini kauas pois; Ylösnoustessaan Hän vanhurskautti ilman hintaa ikuisiksi ajoiksi: Jonain päivänä Hän tulee--oi tuo ihana päivä."

Kristitty lepää tuossa toivossa myrskyisillä merillä. Siellä... Varmasti, myrskyjä nousee, kaikenlaisia ongelmia nousee, mutta me olemme ankkuroidut. Siinä kaikki. Se ei tule koskaan uppoamaan. Se ei voi upota.

Why Are People So Tossed About? - 56-0101 - William Branham