maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mikä voitto se onkaan

Share
Kun jotkut noista pojista olivat palaamassa merten takaa, he kertoivat minulle, kun laiva tuli New Yorkiin, juuri kun se tuli satamaan, he katsoivat sinne ja näkivät Vapauden Patsaan. Se on ensimmäinen asia, joka nähdään siellä kohoavan ylös. He nousivat laivan kannelle, jotkut noista rampautuneista veteraaneistakin, jotta he voisivat nähdä sen. Ja kun he alkoivat nähdä tuon Vapauden Patsaan, he alkoivat itkemään. He itkivät. He eivät voineet sille mitään. Suure miehet seisoivat siellä, suuret karkea-kätiset miehet, vapisten ja täristen. He eivät pystyneet pidättelemään tunteitaan. Miksi? Se oli vapauden merkki. Aivan tuon Vapauden Patsaan takana oli isä, äiti, rakkaat, sydänkäpy, vaimo, vauva, kaikki, mikä tässä maailmassa oli rakasta heille, se oli aivan sen takana. Ja juuri ennen, kuin he astuivat sinne, he tunnistivat; se oli vapauden maa ja urhojen koti. Varmasti, se ravistelisi tunteitanne, tuo vanhan lipun liehuessa. Ajatelkaapa sitä, taistelun runtelema veteraani saapumassa satamaan. Varmasti se oli suurenmoinen hetki. Mutta oi veli, yhtenä näistä aamuita, kun vanha Siionin laiva kyntää, ja näen tuon merkin seisomassa siellä, vanhan rosoisen Ristin, kun tuuli heiluttaa laivan vanhoja harmaita lippuja, kun se kulkee läpi kuoleman sumun, mikä voitto se onkaan. No ei ole ihme, että me emme pysty pidättelemään tunteitamme. Jotain on tapahtunut; meistä on tullut kansalaisia. Asia on käsitelty.
The Great And Mighty Conqueror - 57-0421S - William Branham

Ei kommentteja: