tiistai 6. huhtikuuta 2010

Se oli paradoksi

Share
167. Täällä jokin aika sitten, eräs sananpalvelija ystäväni... Minä juuri kuulin tämän kerrottavan; minä uskon sen. Eräänä kuumana iltapäivänä Georgiassa, hän oli vierailemassa tämän apteekkarin tykönä. Vanha apteekkari oli hieno vanha kristitty veli, täynnä Jumalan Henkeä. Ja hän sanoi: "Tulehan sisään ja istu alas, ja juodaan kokista." Siellä he istuivat juomassa kokistaan. Hän sanoi: "Minä haluan sanoa jotain sinulle, ja sinä et ehkä usko tätä."
"No, kuunnellaan se ensin," sanoi sananpalvelija.
Hän sanoi: "Minä olen aina yrittänyt tehdä parhaani Jumalalle." Hän oli diakoni seurakunnassa. Hän sanoi: "Minä olen aina yrittänyt elää kutsumukseni mukaan ja tehdä sen, mikä on oikein. Minä en ole koskaan huijannut ketään. Minä olen aina todistanut Herrasta missä tahansa minä vain olen voinut. Minä olen... Minun lääkkeeni täällä, minä olen yrittänyt pitää täällä parhaimman laatuisia lääkkeitä, joita vain voitiin ostaa. Minä en ole koskaan yliveloittanut ketään. Minä olen yrittänyt tehdä kaiken oikein, kuin vain olen osannut tehdä, palvellakseni Herraa." Hän sanoi: "Minä aion kertoa sinulle, mitä tapahtui."

169. "Minun poikani, joka opiskelee apteekkariksi myöskin, seuratakseen minua, hän oli rakennuksen etuosassa eräänä päivänä. Se oli laman aikana. Eräs pieni nainen käveli sisään ovesta. Hänestä pystyi näkemään, mikä hänen ongelmansa oli. Ja hän oli tulossa äidiksi. Ja hänen aviomiehensä, ja molemmat heistä, todella surkeasti pukeutuneita, he antoivat reseptin pojalleni, saadakseen sen lunastetuksi, sillä tuo nainen oli tämän tietyn lääkkeen tarpeessa, että lääkäri oli määrännyt sen hänelle. Ja hän sanoi, poikani sanoi: 'Tämä tekee näin-ja-näin paljon, sellaista-ja-sellaista," kun tuo tuleva isä kysyi 'Kuinka paljon se tekee?' 'Niin-ja-niin-paljon." Hän sanoi: "Herra, minä en voi lunastaa reseptiä, koska minulla ei ole yhtään rahaa.'"

170. No, hän sanoi: "Minun poikani sanoi: 'Mene katua suoraan alas sinne, vain puoli korttelia, tai korttelin verran, ja käänny vasemmalle, ja sinä näet siellä paikan, missä heillä on hyväntekeväisyyttä. Ja mene sinne piirikunnan puheille, ja he ehkä antavat sinulle rahaa tilaustasi varten, että he maksavat tämän reseptin, koska se on... Tämän rouvan täytyy saada lääke heti.'" Ja hän sanoi: "Hän meni ulos, ja lähti..."
Ja hän sanoi, että hän kuunteli poikaansa. "Ja jokin sanoi: 'Oi, ei, älä tee sitä. Tuo nainen tarvitsee sitä.'" Hän sanoi, hän sattui ajattelemaan: "'Tuo pitkä jono ihmisiä siellä, se on hankalaa terveelle miehelle seistä tuossa jonossa, puhumattakaan äidistä tuossa tilassa.'"
Hän sanoi: "Minä sanoin pojalleni: 'Mene, kutsu heitä; tahdo heidän tulla takaisin.'" Hän sanoi: "Ja minä kiirehdin ovelle, ja sanoin: 'Tulkaa takaisin. Tulkaa takaisin.' He tulivat takaisin. Ja minä sanoin pojalleni: 'Täytä se. Siitä ei tule maksua.'"

173. Ja hän sanoi: "Minun poikani antoi reseptin, ja minä menin ja täytin sen parhaani mukaan, ja toin sen annettavaksi rouvalle, ja kerroin hänelle, että tämä ei maksaisi mitään. Se sopisi hyvin, koska hän oli pahasti sen tarpeessa ja--ja minä selviäisin siitä, siitä summasta."
Niinpä hän sanoi: "Minä aioin juuri ojentaa lääkkeen naisen käteen. Ja kun minä ojensin, minä katsoin tuota kättä; se oli arpinen. Minä katsoin ylös, ja minä olin laittamassa sitä Jeesuksen käteen."
Hän sanoi: "Minä opin silloin, tuon Kirjoituksen, mitä se tarkoitti: 'Sen, mitä te olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistäni.'"
Hän sanoi: "'Uskotko sinä sen?' tämä kaveri sanoi minulle. No, varmasti, minä uskon sen." Se oli paradoksi, uskomaton juttu, mutta totta.

Paradox - 61-1210 - William Branham

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kolme asiaa on teidän edessänne juuri nyt

Share
Kolme asiaa on teidän edessänne juuri nyt. Ensimmäinen: Maailma on Sodoman tilassa. Jeesus sanoi, että se tapahtuisi. Katsokaa vääristymistä: Meidän naisemme yrittävät käyttäytyä, kuin miehet, meidän miehemme yrittävät käyttäytyä, kuin naiset: nynnymäisiä, turmeltuneita, saastaisia, alhaisia, saatanan riivaamia, eivätkä tiedä sitä. Raamattu sanoi, että se tapahtuisi, ja se on se, missä se on nyt. Toiseksi: Tuona hetkenä, Kirjoitusten mukaan täällä, Jannes ja Jambres ilmestyvät. Toiseksi... Kolmanneksi: Tuona samana hetkenä ihmisen Poika on paljastettava. Siinä on teidän uskovainen, teidän teko-uskovainen, ja teidän epäuskovainen. Siinä on tuo aito Sana esillä, vahvistettuna; siinä on tuo teko-uskovainen vääristelemässä Sitä; ja siinä on tuo epäuskovainen hylkäämässä koko asian.

The Anointed Ones At The End Time - 65-0725M - William Branham

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Minä toivon, että Hän voi

Share
Kuinka Aabraham tunnisti sen? No niin, Aabraham kutsui Häntä "Elohimiksi." Kuinka moni tietää, että se on totta, Raamatun lukijat? Kyllä vaan. Elohim on Kaikkiriittävä, tuo suuri Luoja Itse. Miksi Aabraham kutsui Häntä Elohimiksi? Koska Hän pystyi eroittamaan ajatukset, jotka oli hänen sydämessään; se on tuo Sana. Hebrealaiskirje 4 sanoi--sanoi: "Jumalan sana on terävämpi, kuin kaksiteräinen miekka, eroittaen luun ja ytimen, ja se eroittaa sydämen ajatukset ja aivoitukset." Sillä tavalla profeetat... Jeesus kutsui heitä jumaliksi. Sillä tavalla Jeesus osoitti itsensä. Ja tuo nainen tiesti, että Hän oli Sana. Hän pystyi eroittamaan ajatukset. Ja Jeesus sanoi: "Niin kuin oli Sodoman päivinä, niin tulee olemaan ihmisen Pojan tulemuksen päivänä," kun ihmisen Poika paljastetaan. Mitä se on tehnyt teidän silmillenne? Voiko Hän päästä sisälle tänä iltana? Minä toivon, että Hän voi.

When Their Eyes Were Opened They Knew Him - 64-0312 - William Branham

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Minä uskon, että te kaikki haluatte sitä

Share
Minä en halua vain nauttia siunauksista ja syödä tuota materiaalia siellä. Minä haluan olla lammas. Minä haluan tuntea Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa." Tuntea Hänet on elämä. Ei tuntea teidän katekismuksenne, se ei ole elämä. Ei tuntea teidän doxologinne, ei tuntea teidän apostolien uskontunnustuksenne, se ei ole elämä. Ei tuntea Raamattu ole elämä, niin hyvä kun se voikin olla. Mutta tuntea Hänet on Elämä. Ja ainoastaan ne, kun ilta alkaa saapua, ja meidän elämämme aurinko alkaa laskeutua, minä haluan kuulla tuolta vuoren toiselta puolelta, joka erottaa minut kirkkaudesta, minä haluan kuulla tuon Paimenen äänen kutsun, sanovan: "Veli Branham, se oli hyvin tehty, Minun hyvä ja uskollinen palvelijani." Minä uskon, että te kaikki haluatte sitä.


Shepherd Of The Sheepfold - 56-0403 - William Branham

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Niillä oli sama luonne

Share
No niin, Raamattu sanoi, että Hän näki Jumalan Hengen ikäänkuin Kyyhkysenä, ja Hän sanoi: "Katso Jumalan Karitsa." Ja tuo Kyyhkynen tuli Karitsan ylle ja pysyi... Minä pidän tuosta sanasta "pysyä." No niin, mitäpä jos Karitsa olisi tuhahtanut, kuten susi. No niin, Kyyhkynen olisi lähtenyt. Tiedättekö, joskus minä ajattelen, onkohan se syynä siihen, että meillä on niin paljon ongelmia seurakunnassa. Jos me olemme Jumalan karitsoja, meillä tulisi olla karitsojen luonne, jos me odotamme kyyhkysen pysyvän. Uskotteko te sen? Minä uskon. No niin, jos me tarkkailemme Kyyhkystä... Syy, miksi se pysyi Karitsan yllä, on koska niillä oli sama luonne. Ja syy, miksi kyyhkynen pysyy kristityn yllä, Se on pysyvä siellä niin kauan, kuin hän karitsa. Mutta kun hän ottaa toisen luonteen, Kyyhkynen ottaa siivet alleen.


The Lamb And The Dove - 56-0917 - William Branham

torstai 1. huhtikuuta 2010

Minun täytyy nostaa pääni

Share
50. Oi, minä en saa kulkea pelkurina. Minä en saa kulkea päivittäin pää alhaalla, kuin jokin olisi huonosti. Kun minä katson maailmaa, ja kaikkea heidän pimeyttään, ja kaikkea heidän touhotustaan, minun täytyy nostaa pääni, vaeltaa pää ylhäällä kotkien kanssa, tietäen tämän, että minä tunnen Hänet Hänen ylösnousemuksensa voimassa. Koska Hän elää, minä elän myös. Koska Hän nousi ylös kuolleista, minä nousen myös. Te tulette nousemaan myös. Se on se, mitä Pääsiäinen merkitsee uskovaiselle.

51. Jokin aika sitten, siellä... Ensimmäinen maailman sota oli käynnissä, heillä oli mahtavia kaasuja, joita he levittivät, kuten sinappi- ja kloriinikaasuja. Ja ne olivat vaarallisia. Ne myrkyttäisivät kaiken. Lehdet kuolisivat; puut kuolisivat, ja ruohikko kuolisi. Kaikki, mihin he levittäisivät tuota sinappikaasua, palaisi täysin, kun he heittäisivät sitä sinne.

52. Eräs pastori eräänä pääsiäisaamuna, hän oli kiertämässä telttoja, missä haavoittuneet ja kuoleman kielissä olevat makasivat. Punaisen Ristin hoitaja kulki mukana. Nuo pojat olivat olleet rintamalla todella kauan; he aivan loppuneita. Ja niinpä hoitajalla oli nippu ruusuja kädessään. Ja kävellessään ohi jokaisen paarin, missä pojat makasivat, itkien... Se oli pääsiäinen, millainen pääsiäinen se olikaan heille, lentokoneet lensivät ylitse, pommit putoilivat. Hoitaja otti ruusun ja ojensi sen jokaiselle pojalle, sanoen: "Jumala siunatkoon sinua; Jumala siunatkoon sinua, veli." Nuo sotilaat pitelivät tuota ruusua ja huusivat, sillä he tiesivät, että tuo ruusu oli kasvatettu maassa, minne he kuuluivat.

53. Veli, tänä aamuna me olemme vaarallisten kaasujen maailmassa. Me olemme maailmassa, missä on kaikenlaisia oppeja ja asioita, jotka sanovat, että ei ole mitään ylösnousemusta, ja ei ole mitään jumalallista parantumista, ei ole mitään tätä, tai sitä, tai mitään muutakaan, mutta minun Punaisen Ristin hoitajani--mutta Pyhä Henki tulee silloin tällöin ja tuo meidät Jumalan armon pyhille hiekoille ja vuodattaa sydämiimme pienen merkin maasta, joka on virran toisella puolen.


I Know My Redeemer Liveth - 58-0406S - William Branham

Silloin meille tulee tuo Pääsiäinen

Share
96. Oi, meidän Jumalamme ja meidän Pelastajamme, me olemme niin kiitollisia tästä Pääsiäisestä, siitä, mitä se merkitsee meidän sydämillemme. Ja uskon kautta, me voimme nähdä Herran Jeesuksen tulemuksen tuossa maassa, kun Hän on nyt valmistautumassa, pukemassa ylleen Hänen kuninkaalliset vaatteensa. Ja seurakunta on pukemassa, Morsian on pukemassa hääpukuaan. Pian on tuleva suuri kokoontuminen. Tämä tuhkakasa ei voi seistä ikuisesti. Kun me kuulemme ihmisten nauravan, tehden pilaa meistä, ja kutsuen meitä tuolla hävyttömällä pyhän kieriskelijän nimellä, ja tehden pilaa meistä, ja sanoen, että me emme edes ole järjissämme, oi, se ei voi kestää koko aikaa, Herra. Mutta suo meidän olla, kuten Job, pitäen todistuksemme; suo meidän olla kuten Daniel leijonien luolassa, tai kuten hebrealaislapset tulisessa pätsissä, tai Aabraham matkallaan.

96. Auta meitä, Oi Herra, seisomaan uskollisena, kunnes me näemme tuon suuren asian tapahtuvan: "Pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös, meidät, jotka olemme elossa ja jäljellä, muutetaan silmänräpäyksessä." Ja silloin meille tulee tuo Pääsiäinen, joka oli Kristuksella noin 1900 vuotta sitten tänä aamuna, ja Hän sanoi: "Koska Minä elän, te elätte myöskin."
"Tämä sama Jeesus, joka otettiin meidän keskeltämme, on palaava juuri samalla tavalla, kuin Hän lähtikin." Me tulemme näkemään Hänet, jopa jokaisen arven Hänen kädessään ja jokaisen piikin jäljen Hänen päässään. Me tulemme näkemään Hänet.
Oi, minä tulen tuntemaan Hänet, minä tulen tuntemaan Hänet, ja lunastettuna Hänen vierellään minä tulen seisomaan.


100. Kyllä, Herra, minun raukka sydämeni, kun tä--tämä heikko ruumiini alkaa painua sen painosta, elopellon, lähetyskenttien huolista ja uurastuksesta, ja ylä- ja alamäistä, ja ylimielisten saarnaajien riidoista, ja niin edelleen, joka puolella, ja ihmiset halveksivat, ja pahat voimat... Mutta, Oi Herra, jonain päivänä me tulemme, kuten Elia, joen äärelle, katsomme sinne, tuliset vaunut valjastettuna jokaiseen pensaikkoon kiinni, jotka kantavat meidät pois. Suo meidän tietää, että nämä tuhkakasat ovat ainoastaan verhoja kätkemään meidät pois siitä suuresta asiasta, joka odottaa edempänä, tuo suuri kirkkaus.
Pysykäämme uskollisena, kuten Job, kunnes me näemme Hänet kasvoista kasvoihin. Olkaamme niin uskollisia, kuin Herra oli, meidän esimerkkinämme, mennäksemme Golgatalle--valmiina ristiinnaulittavaksi, ja tulla ristiinnaulituksi Hänen kanssaan, että meidän elämissämme olisi ylösnousemus. Suo se, Herra.
Jos täällä on joitain halveksujia, jotka olivat, kuten entisaikojen Paavali, jotka ovat tehneet pilaa, löytäkööt he Pääsiäisen matkallaan kotia tänä aamuna. Suo se, Herra. Me rukoilemme, että nuo, jotka ovat tuhon tuhkakasassa, sairauden tuhkakasassa, että tämä tulee olemaan se hetki, kun heidät vapautetaan.

104. Viime iltana, puhuessani tuolle pienelle naiselle asuntovaunussa ja hänen miehelleen, kuinka tuolla Phoenixissa, ihmiset vakavassa tilassa, ja nuo suuret syövät olivat noissa ihmisissä, ja he ovat nyt tänä päivänä täydellisesti terveitä ja normaaleja. Ja tuo pieni vauva, jonka sydän aiottiin ottaa pois, istuu täällä tänä aamuna tässä rakennuksessa, normaalina, terveenä. Eräs pieni sokea poika kerran vaelsi pimeydessä ja eikä koskaan nähnyt päivänvaloa, vaeltaa tänä päivänä ja näkee päivän valon. Ja, Oi Jumala, kuinka me kiitämme Sinua tästä. Ja se kaikki katsoo esiripun taakse, tuohon suureen ylösnousemuksen päivään. Suo se, Isä. Suo heidän tietää, että nämä asiat täytyi olla tällä tavalla, että nämä--pieni sokea poika pystyisi näkemään, että tuo pieni lapsi, jolla oli sydänongelma, voisi antaa todistuksen muille. Nämä kaikki asiat toimivat yhdessä niiden parhaaksi, jotka rakastavat Sinua.

105. Tämä kaikki tehtiin meille mahdolliseksi, koska Eräs oli Kuuliainen koettelemuksessa, koska Eräs kesti koettelemuksen; se oli Jeesus. Tuo, Joka oli niin kuuliainen Isälle, kunnes Isä nosti Hänet ylös Pääsiäisaamuna, koska se ei ollut mahdollista, että Hän olisi kuoleman pidäteltävänä. "Sillä minä en salli Pyhäni nähdä kadotusta, enkä minä jätä Hänen sieluansa helvettiin. "Sillä Hänet nähtiin uskolliseksi, tehden aina sen, mikä miellytti Isää.
Jumala, olkaamme aina tehtävällemme uskollisia. Huolimatta siitä, mikä meidän koettelemuksemme ja ongelmamme ovat, mitä tahansa, suo meidän kyetä aina sanomaan: "Minä tiedän, että kaikki toimivat yhdessä niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat." Suo se Isä.
Me siunaamme näitä ihmisiä tänä aamuna, Sinun siunauksillasi. He ovat tulleet aikaisin omista kodeistaan; he ovat tulleet Tabernaakkeliin. He ovat tulleet saadakseen lohdutusta. Suo heidän mennä kotiin tänä aamuna Pyhän Hengen voiman polttaessa heidän sydämissään, kävellen tietä pitkin, kuten nuo, jotka olivat tulossa Emmauksesta, sanoen: "Eikä meidän sydämemme olleet palavat, kun Hän puhui meille matkan varrella?" Suo se, Isä. Minä uskon Heidät nyt sinulle, Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.


I Know - Easter Message Book - 60-0417S - William Branham