Tuo ankara, vanha profeetta, katsoi tuota naista kasvoihin; hän sanoi: "Mene ensin leipomaan minulle leipä." Millainen käsky se olikaan miehen kertoa leskinaiselle, joka oli nääntymässä nälkään, ruokkia hänet esin? Mitä hän sanoi? "Sillä NÄIN SANOO HERRA, astia ei tyhjenny eikä ruukku kuivu, ennen kuin Jumala lähettää sateen maan päälle." Ensin, Jumala. Hän meni sisälle ja leipoi pienen leivän ja tuli, antoi sen profeetalle, ja meni takaisin sisälle ja leipoi toisen, ja toisen, ja toisen, ja toisen. Ja astia ei tyhjentynyt eikä ruukkku kuivunut, ennen kuin Jumala lähetti sateen maan ylle. Hän laittoi Jumalan lastensa edelle. Hän laittoi Jumalan kaiken muun edelle. Hän otti Jumalan Valtakunnan ensin. Jumalalla täytyy olla ensimmäinen paikka sydämessänne, ensimmäinen paikka elämässänne, ensimmäinen paikka kaikessa, mitä te teette tai olette. Jumalan täytyy olla ensimmäinen. Hän ei halua toista paikkaa. Hän ei ansaitse toista paikkaa. Hän ansaitsee parhaimman, ja ensimmäisen, ja kaiken, mitä meillä on. Hän ansaitsee sen. Siunattu olkoon Hänen pyhä Nimensä.
Hebrews Chapter Two #2 - 57-0825E - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti