Ainoa tapa, jolla me näemme Kristuksen, on kun Hän heijastuu toinen toisistamme. Minä näen Kristuksen teissä. Te näette Hänet minussa. Sillä tavalla me katselemme Kristusta. Minä tulen kokoukseen. Aloitan saarnaamaan. Tarkkailen ihmisiä. Sen voi nähdä, ovatko he kiinnostuneita vai eivät, aivan muutaman minuutin sisällä. Te katsotte kuulijakunnan yli. Te voitte nähdä, ketä te ikävystytätte ja ketä ette. Näettekö? Ja ensimmäisenä te huomaatte, te näette heidän seisovan pidellen kiinni jokaisesta sanasta, odottaen. Näettekö? Minä näen Kristuksen heijastuneena tuossa ihmisessä, koska hän isoaa ja janoaa Jumalaa. Ja sitten minun saarnatessa Evankeliumia, hän näkee Kristuksen heijastuvan minusta. Minä näen Kristuksen heijastuvan hänestä. Se merkitsee, että Kristus on silloin meidän keskellämme. Aamen. Isoten ja janoten... Tarkkailen kuulijakuntaa, kuinka he ottavat sen, sanon sitten jotain muuta, tarkkailen, mitä--millaisen vaikutuksen se saa aikaan heissä, tarkkailen heidän kasvojensa kirkastuvan, täynnä iloa. He ovat valmiita juuri silloin vastaanottaakseen jotain. Se on Kristus. Minä näen Kristuksen heijastuvan tuosta ihmisestä, koska Evankeliumi, yksinkertainen Kristuksen Evankeliumi on saamassa otetta tuosta sydämestä.
Let Your Light So Shine Before Men - 61-0903 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti