sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Älkää sanoko, että heillä ei ole oikeaa henkeä

Share
141. Veli Branham, ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä—korinttolaiskirjeen 14. luvun 34. ja 35. jakeessa, sanotaan, ”Olkoon naisenne hiljaa seurakunnissa, sillä heidän ei ole lupa puhua.” 35. jae, ”Sillä on häpeä naisille puhua seurakunnassa.” No niin, jos nainen, jolla on lyhyet hiukset—puhuu kielillä seurakunnissa—seurakunnassa, onko se Henki—Pyhä Henki, joka puhuu hänen kauttaan vai väärä henki?

No niin, te olette… Ja tämä on todella vaikea kysymys, ja voin vain vastata parhaani mukaan. Näettekö? No niin, en voisi tuomita, koska minua ei lähetetty tuomitsemaan. Mutta uskon, että monta kertaa… Minulla on toinen kysymys täällä jossain, joka koskee juuri tätä. Mutta jos ihminen puhuu kielillä, he ovat Jumalan voitelemia. Näettekö? He voivat olla poissa järjestyksestä; se saattaa olla totta; ja he saattavat tehdä jotain, joka on väärin; mutta en sanoisi, etteikö se olisi Pyhä Henki, koska en tietäisi. Näettekö?

Ja nyt, monta kertaa, tämä… ihmiset tuomitsevat toisiaan väärin. Ja se on paha asia tehdä. Te sanotte, ”No, hänellä on lyhyet hiukset; hän käyttää hametta, joka on liian lyhyt; se—se ei ole Pyhä Henki, joka on hänen yllään.” Älkää tehkö sitä. Älkää tehkö sitä, se ei ole oikein. Te ette tiedä, mitä on tuon naisen sydämessä. Te ette tiedä siitä mitään. Te tiedätte, että Pyhä Henki saisi hänet käyttäytymään vähän paremmin; no se saattaa olla totta. Mutta minä sanon teille: sinuna ja minuna, annetaan Jumalan tuomita se, ja sinä ja minä rukoilkaamme tuon henkilön puolesta, että Jumala on näyttävä heille valoa.

Täällä jokin aika sitten eräs mies tapasi minut täällä sivussa. Minulla oli pianisti, jolla oli pieni, lyhyt, pieni hame, ja eikä se ollut aivan tarkalleen, luulenpa, aivan oikeanlainen. Ja naisella oli lyhyet hiukset, ja hän oli vain sellainen tyttö, ja hän soitti piano. Ja mies tapasi minut siellä ja hän vain repi minua palasiksi; hän sanoi, ”Ja sinä olet helluntaisaarnaaja, ja annat tuon naisen istua siellä, tuon lyhyt hiuksisen,” ja hän vain jatkoi kaikkea sellaista.

”No,” sanoin, ”uskon, että naisessa on hyvä henki sisällä. En varmastikaan hyväksy sitä, tiedäthän, hameen leikkausta tänne saakka, kaksiosainen; yksi niistä on täällä alhaalla ja toinen täällä ylhäällä; se on sellainen hame, jota he käyttävät.” Ja niinpä se on todella ohut ja paljastaa tuon alusvaatteen, joka heillä on siinä kohtaa. En usko, että se—että niin pitäisi tehdä. En pidä siitä; en todellakaan pidä siitä.” No niin, en voi sanoa; he saattavat olla aivan yhtä Hengellä täytettyjä, kuin kuka tahansa muukin; en tiedä; Jumala tietää sen. Mutta en tuomitsisi tuota naista ja sanoisi, että hän olisi menossa helvettiin ulkonäön perusteella.

Tällä samalla henkilöllä oli seurakunnassaan nainen, jolla oli pitkät hiukset ja käytti pitkiä mekkoja, ja hänellä oli tarpeeksi äkkipikainen luonne tapellakseen moottorisahan kanssa, ja hän oli niin ilkeä, kuin vain voi olla. No niin, pitkät hiukset ja pitkät hameet eivät vie teitä taivaaseen. Ei varmastikaan. Se on tuo Henki, joka on teissä, joka vie teidät taivaaseen. Mutta jos te kristittyinä…

Silloin teidän tulisi muistaa, että monta kertaa paimenet eivät mainitse noita asioita, ja ihmiset vain automaattisesti jatkavat eteenpäin, ajatellen, että se sopii. Mutta paimenen tulisi todella syöksyä siihen. Ja—ja—ja sitten seurakunnan sisaret, nuo sisaret, jotka luonteeltaan seisovat, käyttävät vaatteitaan sievästi, heidän tulisi olla suloisuuden esimerkkejä, ja—ja äidillisiä ja sisarellisia.

Ja uskon, että kenen tahansa naisen, joka on äidillinen ja jumalallinen ja sisarellinen, pitäisi mennä sellaisen henkilön luokse, ja Hengen suloisuudessa, vain istuutua alas ja puhua tuolle naiselle. Ja jos hän on osa Jumalaa, niin Pyhä Henki on ymmärtävä nuo asiat, ja hän on oikaiseva itsensä. Mutta kun te todella äkkiä tuomitsette hänet ja ajatte hänet pois, te saatatte vahingoittaa tuota nuorta vastasyntynyttä vauvaa. Näettekö? Niinpä en—en tuomitsisi tuota ihmistä.

No niin, tuo ihminen, joka puhuu kielillä. No niin, minä—minun täytyy sanoa jotain täällä, joka voi olla vähän outoa, ja jos te ette ole samaa mieltä minun kanssani, niin se sopii. Näettekö, me tuomitsemme näitä asioita väärin niin monta kertaa. Yrittäkäämme aina ajatella parasta kenestä tahansa, joka yrittää tehdä sitä, mikä on oikein. Sanokaamme heille parasta. Oi, he yrittävät. Me emme tiedä heidän sydäntään, ellei teillä ole eroittamisen lahjaa. Ja jos he ovat väärässä, silloin jos teillä on… Raamattu sanoi, ”Jos vääryys valtaa veljen, menkööt he, jotka ovat hengellisiä, tuon veljen luokse nöyryyden hengessä, muistaen itsenne, ettette tulisi kiusatuiksi, ja nähkää, ettekö pysty tuomaan tuota henkilöä takaisin Jumalan luokse.” Älkää sanoko, että heillä ei ole oikeaa henkeä…
God Being Misunderstood – 61-0723E – William Branham

Ei kommentteja: