Mutta toisena päivänä Jeesus tulee

Share

Niinpä sitten kävelin huoneeseen, ja otin nuo kaksi karkkia ja laitoin ne pöydälle sillä tavalla. Ja asetin Raamattuni alas, ei, suokaa anteeksi; laitoin Raamatun sydämelleni. Kävelin sinne. Ja kulkiessäni läpi tuota puistoa, tiedättehän, siellä Kuopiossa, tuo pitkä puisto, kulkiessani sitä lävitse siellä oli nuo pienet suomalaiset kävellen siellä, menossa kotiin, vain ylistäen Jumalaa, sotilaat ja muut. Ja jotkut noista pienistä raukoista sotilaista eivät olleet koskaan ajaneet partaa; he olivat vain lapsia armeijassa. Nuo venäläiset tappoivat heitä siellä, kuin kärpäsiä, ja heillä oli vain sellaisia pieniä raukkasia. Ja he kulkivat siellä, ja he vain puhuivat. Ja katselin ulos. Oi, siellä ei tullut pimeä yöllä. Ja niinpä, katselin ulos, ja pidin käsiäni ylhäällä, sanoin, "Oi Suuri Jehova Jumala, kuinka ihmeellinen, kuinka ihana." Tuo pieni tyttö oli parantunut tuona iltana vapaaksi noista kävelysauvoista. Ja sanoin, "Ylistetty olkoon Sinun Pyhä Nimesi, kuinka minä rakastan Sinua, kuinka minä palvon Sinua, Oi Suuri Jumala, taivaan ja maan luoja." Tarkalleen siellä samalla suunnalla, missä nuo venäläiset lentokoneet olivat pommittaneet ihmisiä, juuri siellä. Minä... Ja minä katselin, sanoin, "Jonain päivänä, venäläiset lentokoneet tulevat yhtenä päivänä, mutta toisena päivänä Jeesus tulee." Ja sanoin, "Oi, miten erilaista se tuleekaan olemaan tälle maalle silloin. Sen sijaan, että he juoksevat pommisuojiin ja muualle, joita on rakennettu tämän kaupungin ympärille, he juoksevatkin kaduilla huutaen, "Kiitos Jeesus," niin kovaa, kuin voivat. Ja kätensä ylhäällä ilmassa ylistäen." Sanoin, "Oi, kuinka rakastan Sinua."

The Second Miracle - 51-0729 - William Branham