Nojatkaa vain Hänen ymmärrykseensä

Share

Saatana oli paljon älykkäämpi, kuin Eeva. Hän ei--ei edes ollut kuvioissa. Mutta hänen ei odotettu olevankaan älykäs; hänen odotettiin olevan tottelevainen. Meidän ei odoteta olevan älykkäitä. Jeesus sanoi, että tämän maailman lapset, tai, tämän maailman valtakunnan lapset ovat paljon älykkäämpiä, pimeyden lapset, kuin Valon lapset. Meidät samaistetaan lampaisiin. Lammas ei voi edes johdattaa itseään; heillä täytyy olla paimen. Jumala ei halua meitä älykkäinä. Hän haluaa meidän nojaavan Hänen ymmärrykseensä (Aamen.), vain minne Hän johdattaa. Aamen. Näettekö te tuon kuvan? Älkää nojatko omaan ymmärrykseenne. Sananlaskut 5, 3. Älä nojaa omaan ymmärrykseesi, vaan nojaa Hänen ymmärrykseesnä. Huolimatta siitä, kuinka ristiriitaiselta se näyttää, ja kuinka suuret kirkkaat valot näyttää olevan siellä, mutta älkää kiinnittäkö mitään huomiota siihen. Nojatkaa vain Hänen ymmärrykseensä, mitä Hän sanoi, on Totuus.

Oneness - 62-0211 - William Branham

Tarkkailkaa sitä, minkä Jumala vahvistaa ja näyttää toteen

Share

Te voitte ylittää rajan. Kuten Israelin lapset ylittivät matkallaan, tullessaan läpi erämaan, Israel teki saman. Sen jälkeen, kun he olivat kuulleet Mooseksen sanoman ja nähneet sen vahvistuksen; he kuuntelivat väärää profeetta, joka sanoi: "Oi, katsokaapa nyt, lapset, me olemme kaikki samanlaisia. Meidän tulisi mennä naida toistemme keskuudesta, ja meidän tulisi tehdä tätä." Ja Mooses oli sanonut heille muuta, ja he olivat nähneet Jumalan vahvistavan sen. Koska Baalam näytti olevan valaisevampi, kuin Moose. Näettekö? Hän tuli suuresta kansakunnasta, missä oli suuria ihmisiä, ja he olivat kaikki organisoituneet yhteen, mooabilaisten maa, suuret armeijat, ja suuria asioita, joita ihmiset noina päivinä olisivat pelänneet. Ja tässä tulee profeetta sinne, profeetta, voideltu, väärä voideltu (Näettekö?), hän tulee sinne voidellun luokse (Katsokaapa kuinka lähelle.), ja opetti ihmisiä, ja monet heistä menivät sen perään (Älkää koskaan unohtako sitä. Näettekö?)--he menivät tuon asian perään, joka ei ollut Sana, vahvistettu, toteen näytetty Sana. Älkää antako jonkun tulla tänne ja kertoa teille jotain muuta. Tarkkailkaa sitä, minkä Jumala vahvistaa ja näyttää toteen.

Power Of Transformation - 65-1031M - William Branham

Silloin meistä tulee Jumalan asuinsija

Share

No niin, pyhä Jumala ei voinut suvaita syntiä. Niinpä mikään ei voinut koskettaa tuota vuorta, missä Jumala oli. Sitten Jumala tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme Jeesuksen Kristuksen, Poikansa, Luomuksensa muodossa. Sitten tuo Poika antoi Elämänsä, ja tuo Jumalan Verisolu murrettiin, jotta Elämä tulisi tuosta Verestä meitä varten. Tuon Veren kautta me olemme puhdistettuja. Ja nyt meidän veremme, meidän elämämme, joka tuli esille seksuaalisen halun kautta, se toi meidän elämämme tähän maailmaan; Jeesuksen Kristuksen Veri puhdistaa meidät, muuttaa meidän luonteemme lähettämällä Pyhän Hengen meidän yllemme; silloin me tulemme osaksi Jumalan jumalallista luonnetta; silloin meistä tulee Jumalan asuinsija.

The Stature Of A Perfect Man - 62-1014M - William Branham

Se on se, mikä vaatii todellisen rakkauden

Share

Kun te olette nuori pari ja te pääsette toistenne suosioon, se saa teidät liittymään yhteen elämän ajan kestävälle matkalle: Rakkaus, ja se on fileo rakkaus; se on ihmisrakkaus. Mitä tulee Agapao rakkaus tekemään, kun te todella tulette sille paikalle, että te voitte osoittaa Jumalalle rakastavanne Häntä ja että teillä on luottamusta Häneen? Kuinka te tulette liittämään itsenne yhteen Hänen kansaan, ei vain elämän ajan kestävälle matkalle, vaan iankaikkisuudeksi. Kuinka te olette halukkaita ottamaan Hänen Sanansa, vain sen, mitä Hän sanoo, ja sanoa: "Se on totta, Herra. Minä en kyseenalaista sitä," ja te kuljette suoraan eteenpäin. Se on se, mikä vaatii todellisen rakkauden.

It Is I - 60-0720 - William Branham

Hänet on kätketty epäuskovaiselta ja paljastettu uskovaiselle

Share

132. Nyt me huomaamme, että Jumalalla oli kaikkina aikoina iho Yllään. Hän, Jumala, on ollut kätkettynä verhon taakse.
133. Se vain muistuttaa minua pienestä tarinasta, joka tapahtui siellä etelässä. Ja niinpä siellä oli kristitty koti. Ja sitten tässä kristityssä kodissa he uskoivat Jumalaan, ja he--he ajattelivat, että--että Jumala suojelisi heitä kaikilta ongelmilta. Ja sen Hän tekeekin. Ja heillä oli pieni kaveri, pieni poika iältään noin seitsemän tai kahdeksan vuotias. Ja--ja hän kävi pyhäkoulussa ja oli oikein hieno pieni kaveri. Mutta hän oli peloissaan myrskyn aikana, erityisesti silloin, kun salamat iskivät.

134. Ja kerroin tämän eräälle miehelle, eräänä päivänä, kun tämä artikkeli miehen parantumisesta oli tullut ulos. Tämä sama sananpalvelija sanoi: "He tekevät sinusta jumalan, veli Branham."
135. No, hän oli kriitikko, niinpä ajattelin, että jotenkin katkaisisin sen, vain vähän. En satuttaakseni, tiedättehän, vaan vain... Sanoin: "Onko se liian kaukana Kirjoituksista, olla sellainen?" Näettekö? Sanoin: "Ei, ei se ole, koska Jeesus kutsui profeettoja 'jumaliksi.' Näetkö? Aivan, 'Jumala.'"
136. Ja he sanovat, "No, te ihmiset yritätte ottaa Jumalan paikan." Se ei ole liian kaukaa haettu. Se on tarkalleen sitä, mitä se on. Se on tarkalleen niin. Jumala julkituotuna lihassa, aivan kuten Hän lupasi.

137. Ja tämä perhe, me huomaamme nyt. Kerroin hänelle tämän pienen tarinan, joka tuli mieleeni juuri nyt. Tuona yhtenä yönä tuli myrsky, ja äiti sanoi Juniorille: "No niin, menehän yläkertaan, poikani, ja mene nukkumaan."
Poika sanoi: "Äiti, minua pelottaa."
"Siellä ei ole mitään, mikä satuttaisi sinua. Mene ylös ja mene sänkyyn."
138. Pieni juniori meni maaten, ja ukkosen salamat välkkyivät ympäri ikkunoita. Ja pieni kaveri tuli niin hermostuneeksi, että hän veti päänsä peiton alle, ja hän vieläkin pystyi kuulemaan ukkosen, tai nähdä ukkosen salaman välähtelevän ikkunoissa, ja--ja kuulla ukkosen jyrisevän. Niinpä hän sanoi: "Äiti!"
Ja äiti sanoi: "Mitä sinä haluat, juniori?"
Poika sanoi: "Tule tänne ja nuku kanssani."
139. Niinpä hän tuli portaita ylös, kuten kuka tahansa hyvä uskollinen äiti tulisi. Ja hän tuli sinne ja otti pojan syliinsä. Ja sanoi: "Juniori, äiti haluaa puhua sinulle pienen hetkisen."
Poika sanoi: "Hyvä on, äiti."
140. Hän sanoi: "No niin, sinun täytyy pitää tämä mielessäsi. Käymme jatkuvasti seurakunnassa. Luemme Raamattua. Me rukoilemme. Olemme kristitty perhe. Uskomme Jumalaan." Ja hän sanoi: "Uskomme, että myrskyissä ja mitä tahansa muutakin tapahtuu, niin Jumala on meidän suojamme."
141. Poika sanoi: "Äiti, uskon sen kaiken. Mutta, kun salama on niin lähellä, niin minä--minä haluan Jumalan ihon kanssa."
142. Niinpä, minä--minä uskon, että ei ainoastaan juniorista, vaan kaikista meistä tuntuu samalla tavalla. Kun me tulemme yhteen, kun me rukoilemme toistemme puolesta, Jumalalla on iho yllään.

143. Ja me huomaamme, että Jumalalla on aina ollut iho Itsensä yllä. Kun Mooses näki Hänet, Hänellä oli iho Yllään, näyttäen ihmiseltä. Kun Jumala oli verhojen takana, niin Hänellä oli iho Itsensä yllä. Ja Jumala, tänä iltana, Seurakunnassaan, on verhottu Seurakuntaansa iho Yllään. Hän on vieläkin sama Jumala. Me huomaamme sen.
144. Mutta nyt, jos koskaan, ihon verho on se, mikä jää kiinni traditioihin. He eivät vain voi uskoa, että Jumala saa nuo ihmiset käyttäytymään sillä tavalla. Näettekö? Se on siitä syystä, koska Jumala on verhottu Seurakuntaansa, ihossa, iho Yllään. Se on totta. Hänet on kätketty epäuskovaiselta ja paljastettu uskovaiselle. Kyllä vaan.

The Mighty God Unveiled Before Us - 64-0629 -William Branham

Niin mitä meidän tulisi sitten tehdä tänä hetkenä?

Share

Ei ole yhtäkään asiaa jäljellä, kuin minä näen sen profeetallisessa Sanassa, ei yhtäkään asiaa jäljelä, tai yhtäkään asiaa estämässä Herran Jeesuksen Kristuksen tulemusta juuri tänä hetkenä, ei yhtäkään asiaa jäljellä Raamatussa. Kaikki on täytetty, nyt odottaen Herran Jeesuksen tulemusta. Kuinka meidän tulisikaan olla tänä iltapäivänä? Meidän tulisi puhua ja toimia tänä päivänä, niin kuin tämä olisi viimeisin hetki, mikä meillä tulee koskaan olemaan. Ja kukapa vain tietää, mikä hetki se saattaa olla. Se voi olla joillekin meille, ja se saattaa olla meille kaikille. Mutta toimikaamme, kuten se olisi meidän viimeinen hetkemme. Rukoilkaamme, kuin koskaan aiemmin. Ja olkaamme siunaus toisille, ja yrittäkäämme tehdä kaikkemme; sillä muistakaa, tämä on ainoa hetki, kun me olemme kuolevaisia. Tästä hetkestä lähtien, hetkestä, kun me lähdemme tästä maailmasta, me menemme toiseen maailmaan, ja meillä ei tule olemaan koskaan enää mahdollisuutta voittaa yhtäkään sielua tuossa maailmassa. Kaikki sielut, jotka tullaan voittamaan, voitetaan juuri nyt. Ja jos tämä saattaa olla meidän viimeinen hetkemme, niin mitä meidän tulisi sitten tehdä tänä hetkenä?

Hear Ye Him - 56-0930 - William Branham

Se on täysin varma

Share

Mutta jos te luotatte vain toivoon, niin te estätte uskoa. No niin, toivo katsoo johonkin kaukaiseen. Mutta usko vaatii sen juuri nyt. Näettekö? Usko sanoo: "Jumala sanoi niin ja se on minun." Se selvittää sen. Näettekö? "Minä en välitä siitä, vaikka minä olen vieläkin rampa, vaikka minä olen vieläkin sokea, vaikka minä olen vieläkin sairas, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Minä uskon sen joka tapauksessa. Se on minun juuri nyt. Jumala sanoi niin ja se selvittää sen." Näettekö? Se on uskoa. Mutta toivo sanoo: "Jumala sanoi niin, ja minä odotan saavani sen, jonain päivänä." Näettekö? "Minä odotan, jonain päivänä." Ja niin kauan kuin Saatana saa laitettua teidät johonkin toiseen päivään, se on juuri se, mitä hän haluaa. Se on totta. Te ette tule koskaan saamaan sitä. Uskokaa vain, että teillä on se juuri nyt--se on teidän henkilökohtaista omaisuuttanne. "Usko on niiden asioiden olemus, joita toivotaan, todiste asioista, joita ei nähdä." Onko se totta? Usko toimii nyt. Se on täysin varma. Ei ole... Oi. Minäpä kerron teille, sairaus ja kaikki muukin, kun usko astuu sisälle, se on kuin lumipallo kuuman hellan päällä. Se vain sulaa pois. Kaikki menee pois uskon luota. Koska usko nousee seisomaan ja ottaa hallinnan, kun usko puhuu, kaikki muu pysyy hiljaa. Se on totta.

Faith Cometh By Hearing - 54-0320 - William Branham