keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Ja hän on Jumalan Sana

Share
Kun Herran Sana tulee todelliselle palvelijalle, hänen täytyy mennä; huolimatta olosuhteista tai huolimatta vaikeuksista, hänen täytyy mennä joka tapauksessa. Huolimatta siitä, onko hän valmistautunut, huolimatta siitä, tuntuuko hänestä siltä, huolimatta siitä, haluaako hän, huolimatta mistään; hänen täytyy mennä joka tapauksessa. Se on Jumala, joka puhuu, ja Hänen täytyy kantaa tämä sanoma, koska se on... Hän ei koskaan mene typeryyden vuoksi; häne i koskaan mene rahan vuoksi; hän ei koskaan mene suosion vuoksi; hän menee ainoastaan Herran Nimessä, yhden asian vuoksi: hänellä on tehtävä, ja hän on Herran lähettämä. Ja hän on Jumalan Sana, koska hän on kantamassa Herran Sanaa.


The Way Of A True Prophet Of God - 62-0513M - William Branham

tiistai 29. syyskuuta 2009

Mihin tahansa Jumala on kutsunut teidät, antakaa sen olla niin

Share
53. No niin, me huomaamme, vaikkakin hyvä mies, Jumalan siunaama; mutta, jos Jumala siunaa teitä, pysykää siinä kategoriassa, johon Jumala on sinut kutsunut. Jos se on kotiäiti, pysykää kotiäitinä. Jos se on jossain työssä, pysykää tuossa työssä, heijastaen Jumalaa. Ja mihin tahansa Jumala on kutsunut teidät, antakaa sen olla niin. Koska Hän haluaa teidän olevan todellinen kotiäiti. Jos te olette hyvä liikemies, olkoon teidän elämänne sellainen, että se heijastaa Jeesusta Kristusta teidän työssänne rehellisyydellä ja eheydellä, ja asioilla, jotka todella merkitsevät jotain. Koska joku tarkkailee teidän elämäänne. Te vaikutatte johonkuhun. Jumalalla täytyy olla todellinen kotiäiti. Jumalalla täytyy olla todellinen teini-ikäinen koulussa. Jumalalla täytyy olla todellinen sananpalvelija, todellinen liikemies, joku, joka heijastaa Häntä. Koska siellä he näkevät teissä Kristuksen. Sillä ei ole merkitystä, mitä muun maailman täytyy tehdä, sillä ei ole mitään merkitystä teidän ja minun kanssa. Me olemme vastuussa Jumalalle elämistämme ja meidän kokemuksestamme Kristuksen kanssa.

54. No niin, me huomaamme, että yrittäessään ottaa sananpalvelijan paikan, ja joku kertoen hänelle, että hän on poissa paikaltaan, kertoen, että hänen ei pitäisi tehdä sitä, hän on poissa paikaltaan, hän tuli viha--vihaiseksi; hän oli niin vihoissaan, kunnes hänen kasvonsa muuttuivat punaiseksi. Näettekö, meidän täytyy kyetä seisomaan ja vastaanottamaan oikaisu. Jotkut heistä eivät kestä sitä. Te ette voi... Minä olen käynyt kokouksissa ja minä olen istunut auditorioissa, ja--ja te nousette ylös. Ja jotkut ihmiset tulevat sisään ja istuuntuvat hetkeksi; jos te sanotte yhdenkin sanan, jota he eivät hyväksy, [Veli Branham napsauttaa sormeaan--Toim.] he ovat poissa (Näettekö?), tullen raivostuneiksi.


Influence - 63-1130B - William Branham

maanantai 28. syyskuuta 2009

Hän oli tarpeeksi iso tekemään sen

Share
Täällä jokin aika sitten, minä olin Wilson-vuorella siellä, missä te voitte katsella läpi tämän suuren observatorion, suuren lasin, nähdä sadan kahdenkymmenen miljoonan valovuoden päähän. No niin, kuinka monta yhdeksikköä siitä tulisi, jos se hajotettaisiin maileiksi? Sata kaksikymmentä valovuotta, ja sen takanakin oli vielä kuita ja tähtiä ja pitemmälle ja pitemmälle, suuri aurinkokunta. Ja minä seisoin siellä hämmästyneenä. Minä sanoin: "Ajatelkaapa sitä. Minun taivaallinen Isäni vain "Whew." Puhalsi ne kädestään tuolla tavalla, laittoi ne paikalleen, ja ne tottelevat Häntä. Hän oli tarpeeksi iso tekemään sen ja Hän tuli tarpeeksi pieneksi pelastamaan minut. Hän tuli minuksi, että minä voisin tulla Häneksi. Kristus tuli syntiseksi, että Hänen kurjuutensa kautta me voisimme vastaanottaa Hänen rikkautensa ja olla Jumalan poikia ja tyttäriä. Aamen.


Faith - 56-0427 - William Branham

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Minä olen Kristuksessa

Share
149. Epätoivo. "Kun te etstte minua koko sydämestänne, silloin minä kuulen teitä." Näettekö?
Valtakunta... Laki ja profeetat olivat, kunnes Johannes tuli. Siitä lähtien, taivaan Valtakuntaa on saarnattu, ja ihmiset painautuvat sisään Sinne. Älkää vain seiskö siellä ja sanoko: "Nosta minua kauluksesta, Herra, työnnä minut sisään." Te painaudutte sisään. Te tulette epätoivoisiksi, elämän ja kuoleman välillä.

151. Minä toivoisin, että minulla olisi aikaa toiselle kertomukselle, jota minä ajattelen juuri nyt naisesta, tytöstä, joka otti väärän tien, ja kuinka hän oli kääntänyt uudet sivut ja sellaiset, kunnes minä sanoin: "Sisar..."
Hän tuli tänne ja sanoi: "Minä--minä uskon, että minä tulen selviämään."
Minä sanoin: "Ei, ei. Pysy täällä."
Ja sitten, ensimmäinen asia, jonka tiedätte, hän alkoi vähän rukoilemaan ja heti hän tuli äänekkäämmäksi ja äänekkäämmäksi. Ja hetken päästä hän tuli epätoivoiseksi: "Oi, Jumala, pelasta minut." Anonyymit Alkoholistit eivät voineet hoitaa sitä. Mikään muu ei voinut tehdä sitä. Mutta nuo suuret, tummat silmät katsoivat minuun, ja kyyneleet valuivat hänen poskiaan pitkin; hän sanoi: "Jotain on tapahtunut."
Oi, kyllä. Kyllä vain. Jotain tapahtui. Hän tuli epätoivoiseksi.
Olkaamme epätoivoisia tämän suhteen; se on kuoleman ja elämän välillä. Jos te ette voi tulla epätoivoisiksi, älkää tulko tänne. Jos te olette epätoivoisia, tulkaa tänne ja katsokaa, te--te saatte sen niin pian, kuin te pääsette tänne.

155. Rukoilkaamme. Epätoivossa katsokaa Jumalan Valtakuntaa; Se tulee teidän yllenne.
Meidän taivaallinen Isämme, minä rukoilen Sinua Jeesuksen Nimessä, ole armollinen meille, Herra. Ja aloita meissä epätoivoisuus. Oi, Herra Jumala, ole meille armollinen; minä rukoilen, ja suo ihmisten etsiä Sinua tänä iltana epätoivoisin sydämin. Me tiedämme, että Sinä olet täällä, Herra. Sinä olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Ja nyt, voikoon nämä ihmiset, joilla on Merkki, että he ovat siirtyneet kuolemasta Elämään, he ovat muuttuneet vanhasta maailmallisesta elämästä uuteen... He ovat... Veri on sovitettu ja Jumala antoi heille Merkin. Voikoot he ottaa tuon Merkin käsiinsä, nuo, jotka ovat sairaita, sanoa: "Minä olen Jumalan ostama lapsi. Minä olen Kristuksessa, ja Hänessä ei ole sairautta. Minä olen Kristuksessa, ja Hänessä ei ole syntiä. Minä olen Kristuksessa, ja Hänessä ei ole epäuskoa. Minä kiellän kaiken, mitä saatana on kertonut minulle. Minä otan Merkkini, että minun... 'Hän oli haavoitettu minun rikkomusteni tähden; Hän oli runneltu minun pahojen tekojeni tähden; rangaistus oli Hänen päällänsä, että minulla rauha olisi; ja Hänen haavojensa kautta minä olen parannettu.' Ja nyt minä pidän Merkkiä, että Jumala on huomioinut minut, että--tarkoitus--henkilö--ostettu Herran Jeesuksen verellä. Ja minä pidän Hänen kuolemansa Merkkiä käsissäni, koska Hän on noussut jälleen, ja minä olen Hänen ja Hän on minun. Minä menen päättäväisellä uskolla, että tästä illasta eteenpäin, minä uskon Jumalaan, ja minä tulen olemaan parannettu, kun minä pääsen sinne, ja täytän vaatimukset; koska viimeiset sanat, jotka tulivat Hänen huuliltaan, olivat nämä: "Jos he panevat kätensä sairasten päälle, he tulevat terveiksi." Suo se, Herra. Voikoon epätoivo tulla sisälle, sillä minä pyydän sitä Jeesuksen Nimessä. Aamen.


Desperation - 63-0901E - William Branham

lauantai 26. syyskuuta 2009

Hän haluaa teidät

Share
Oi, minun rakas veljeni, minun rakas sisareni, Hänelle, joka on kykenevä pitelemään teitä kompastumasta, Hänelle, joka on kykenevä pitelemään teidän sydäntänne armossa, voikoon Hän vuodattaa Siunauksensa teidän yllenne. Älkööt te koskaan unohtako, että me elämme viimeisen seurakuntajakson viimeisissä päivissä. Ja lakatkaa olemasta laimeita. Tulkaa todella Kristuksen luo, koko sydämestänne. Minä en sano, mihin seurakuntaan teidän pitää liittyä. Teidän ei tarvitse... Jumala ei tule koskaan kysymään sitä tuomiolla. Ei ollenkaan. Hän ei välitä, mihin seurakuntaan te kuulutte. Hän haluaa teidät; se on kyse yksilöstä. Ja teidän täytyy olla uudestisyntynyt ja vastaanottaa Pyhän Hengen kaste, tai te olette mennyttä. Näettekö? Te vain leikitte seurakuntaa; te vain esitätte sitä, kunnes teillä todella on uudestisyntymisen kokemus.


The Seven Church Ages - 54-0512 - William Branham

perjantai 25. syyskuuta 2009

Suo sen toimia minussa

Share
Rahanhimo, isojen asioiden himo, menestyksen himo, nämä asiat ovat kuolleita uskovaiselle. Me emme välitä; teltta vai mökki, miksi minun pitäisi välittää? Elää tai kuolla, upota tai hukkua, tämä on se asia, mistä minä olen kiinnostunut; Jumalan Valtakunta. Huolimatta siitä, voinko pitää yllä kotini, voinko pitää perheeni yllä, voinko pitää yllä mitä tahansa se on, suo minun pitää yllä Kristusta, kirkkauden toivoa.
Kasvata minut, oi, Herra tähän. Suo Kristuksen olla minun Pääni. Suo Hänen toimia minun kauttani minun uskoni perustuksella, joka on Hänessä, suo voiman, tiedon, itsehillinnän, kärsivällisyyden, jumalisuuden ja veljellisen hyvyyden toimia minussa, oi, Herra, se on minun rukoukseni. Minä en välitä, elänkö vai kuolenko, uppoanko vai hukun, uskontunnustusta, ei uskontunnustusta; ystävää tai ei ystävää, suo sen toimia minussa.


Share - 62-1014M - William Branham

torstai 24. syyskuuta 2009

Ja se tuottaa uskoa

Share
Hyvää iltaa, ystävät. Minä haluan puhua tänä iltana teille aiheesta ”Kun rakkaus tulee esiin, Armo ottaa hallinnan.” Ottaen tekstini Johanneksen evankeliumin kolmannesta luvusta, 16. jakeesta: ” Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Tämä kirjoitus käsittelee rakkautta, ja me tiedämme että ei ole olemassa mitään voimaa, tai opetusta, tai sääntöä, joka lähestyy Jumalan kristillistä rakkautta. Kukaan ei voi selittää Jumalan rakkautta, vaikka moni on yrittänyt. Runoilijat ja laulujen tekijät ovat epäonnistuneet, ja me, sananpalvelijoina, saarnaamme Jumalan rakkautta, mutta me emme voi täysin selittää Hänen ihmeellistä rakkauttaan. Eräs runoilija kirjoitte Jumalan rakkaudesta tällä tavalla:

Jos meri olisi täynnä mustetta, ja taivaat olisit tehty pergamentista,
Ja jokainen korsi olisi sulkakyna, ja jokainen ihminen olisi ammatiltaan kirjuri,
Kirjoittaminen Jumalan rakkaudesta, joka on korkealla, kuivuttaisi meren
Eikä kääre voisi sisällyttää kaikkea, vaikka se ulottuisi taivaasta taivaaseen.


Minä olen usein miettinyt runoilijaa, joka kirjoitti tämän:

Siitä lähtien, kun uskon kautta näin virran, joka vuosi Sinun haavoistasi,
Lunastava rakkaus on ollut minun aiheeni, ja tulee olemaan, kunnes minä kuolen.


Minä luulen, että jos tässä Jumalan universaalissa seurakunnassa tarvitaan yhtäkään asiaa tänä iltana, se on rakkaus. Me emme tarvitse meidän lahjojamme ja meidän tunteitamme niin paljon, kuin me luulemme tarvitsevamme, vaikka ne ovatkin mahtavia ja Jumalalle me annamme ylistyksen siitä, että meillä on niitä—mutta jos nuo lahjat eivät ole rakkauden hallitsemia, ne eivät ole vaikuttavia.
Rakkauden tulisi hallita—koti, jota ei pidetä järjestyksessä rakkaudella, ei ole kovinkaan paljon koti. Jos aviomies ja –vaimo eivät vakavasti rakasta toisiaan, he eivät voi luottaa toisiinsa. Muistakaa, rakkaus on vahvin voima maailmassa—ja sen sijaan, että asetamme uskomme jonkun tunteen päälle, mikä on ihan hyvä—tai jonkun lahjan päälle, joka on ihan hyvä—niin kuin huutaminen tai kielillä puhuminen, jne, meidän tulisi asettaa uskomme Jumalan rakkaudelle. Meidän täytyy tulla takaisin tälle periaatteelle—rakkaus ensiksi, sitten nuo muut asiat. Jos me tekisimme sen, meidän seurakuntamme edistyisi paljon nopeampaa, sillä Jumala on rakkaus.

No niin, rakkaudella on kaksi eri merkitystä, kaksi eri sanaa kuvaamaan sitä. Kreikassa eräs rakkaus on kutsuttu ”phileoksi” –se on luonnollinen rakkaus, joka teillä on vaimoanne kohtaan; mutta ”agape” rakkaus tarkoittaa jumalallista rakkautta—ja nämä kaksi rakkautta ovat todella vastakkaisia toisilleen. Esimerkiksi, sillä rakkaudella, joka teillä on vaimoanne kohtaan, jos mies loukkaisi häntä, te tappaisitte hänet siihen paikkaan—se olisi phileo rakkautta; mutta agape rakkaudella, tai jumalallisella rakkaudella, te rukoilisitte tuon miehen kadotetun sielun puolesta. se on se ero. Minä olen melkeinpä varma, että monet meistä ovat erehtyneet omistaessamme phileo rakkauden, ja ajatellen, että se oli agape rakkaus. Phileo rakkaus on järjellinen, kun taas agape rakkaus tulee sydämestä. Ihmisrakkaus, tai hellä rakkaus, on peräisin mielestä—Jumalan rakkaus on sydämestä. No niin, phileo rakkaus tulee aina epäilemään ja kyseenalaistamaan, mutta agape rakkaus tulee aina lepäämään ja olemaan rauhassa. Ihmisrakkaus on aina järkeilemässä—Jumalallinen rakkaus ei koskaan tee sitä. Jumalallinen rakkaus on ehkäpä sen luottamuksessa, ja se tuottaa uskoa, kun te todella rakastatte Jumalan rakkaudella.

Monet teistä, jotka olette täällä tänä iltana, saatatte sanoa: ”Tarkoitatko sinä, että sinä aiot lukea vain tuon pienen kirjoituksen jakeen, ja siinä kaikki?” Oi, mutta ystäväni, tässä pienessä kirjoituksen jakeessa on tarpeeksi lähettämään teidät taivaaseen tai tuomitsemaan teidät helvettiin ikuisiksi ajoiksi. Teidän asenteenne tätä pientä kirjoitusta kohtaan on sinetöivä teidän iankaikkisen päämääränne, niinpä miettikäämme nyt tätä kirjoitusta hetkisen.
Niin kuin kirjoitus on pieni—on monia asioita, joita me voimme tehdä tässä elämässä—mutta Jeesus sanoi, että jos te annatte kupillisen kylmää vettä minun Nimessäni, teidät palkitaan. Minä olen niin iloinen, että hän näkee nuo pienet asiat, jotka me teemme. Rakkaus on voimallinen voima, ja kun rakkaus on tuotu esiin, ja kun se tulee sen voimien loppuun, silloin ylin armo on ottava sen siitä ylös ja antava sen asian, mitä rakkaus on pyytänyt. Se on syy, miksi meillä on Pelastaja tänä iltana, Jumala niin rakasti maailmaa, ja Hänen rakkautensa maailmaa kohtaan tuotuna esiin, tuotti Pelastajan. Jumala halusi niin paljon nähdä teidät terveinä, että Hänen rakkautensa tuli julki ja se tuotti sovitustyön teidän sairaudellenne, kuten teidän synneillenne. Se oli Jumalan rakkaus, joka pakotti Hänet tekemään sen. Mikään ei ole suurempaa, kuin rakkaus—se tuo luottamusta, se tuo uskoa, se tuo armahduksen. Rakkaudessa ei ole pelkoa, rakkaus heittää kaiken pelon pois. Minä olen löytänyt paljon pelkoa kristittyjen keskuudesta—tämä ei ole oikein, ja sen ei tulisi olla niin. Jumala haluaa teillä olevan rakkaus ja luottamus Häneen—tämä on heittävä pois kaiken pelon ja tuova teidät palvelemaan Häntä suuremmalla rakkaudella.

Rakkaus ei ole perustettu lainoppisiin lakeihin, joita meidän täytyy pitää, rakkaus on perustettu uskoon toinen toistamme kohtaan, uskoon Jumalaa kohtaan, luottamukseen Jumalaan. Ja minäpä kerron tämän teille, ystäväni, kun Jumalan rakkaus tulee teidän sydämeenne, te ette mene ympäriinsä loukaten, tai loukkaantuen. Kun te uskotte Jumalaa, todella uskotte Häntä, ja menette naimisiin Hänen kanssaan, te kuolette maailman asioille, silloin Jumala tuo esiin Rakkautensa, ja Hänen rakkautensa tekee teidät sellaisiksi, kuin te olette.


The Eleventh Commandment – William Branham