torstai 24. syyskuuta 2009

Ja se tuottaa uskoa

Share
Hyvää iltaa, ystävät. Minä haluan puhua tänä iltana teille aiheesta ”Kun rakkaus tulee esiin, Armo ottaa hallinnan.” Ottaen tekstini Johanneksen evankeliumin kolmannesta luvusta, 16. jakeesta: ” Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Tämä kirjoitus käsittelee rakkautta, ja me tiedämme että ei ole olemassa mitään voimaa, tai opetusta, tai sääntöä, joka lähestyy Jumalan kristillistä rakkautta. Kukaan ei voi selittää Jumalan rakkautta, vaikka moni on yrittänyt. Runoilijat ja laulujen tekijät ovat epäonnistuneet, ja me, sananpalvelijoina, saarnaamme Jumalan rakkautta, mutta me emme voi täysin selittää Hänen ihmeellistä rakkauttaan. Eräs runoilija kirjoitte Jumalan rakkaudesta tällä tavalla:

Jos meri olisi täynnä mustetta, ja taivaat olisit tehty pergamentista,
Ja jokainen korsi olisi sulkakyna, ja jokainen ihminen olisi ammatiltaan kirjuri,
Kirjoittaminen Jumalan rakkaudesta, joka on korkealla, kuivuttaisi meren
Eikä kääre voisi sisällyttää kaikkea, vaikka se ulottuisi taivaasta taivaaseen.


Minä olen usein miettinyt runoilijaa, joka kirjoitti tämän:

Siitä lähtien, kun uskon kautta näin virran, joka vuosi Sinun haavoistasi,
Lunastava rakkaus on ollut minun aiheeni, ja tulee olemaan, kunnes minä kuolen.


Minä luulen, että jos tässä Jumalan universaalissa seurakunnassa tarvitaan yhtäkään asiaa tänä iltana, se on rakkaus. Me emme tarvitse meidän lahjojamme ja meidän tunteitamme niin paljon, kuin me luulemme tarvitsevamme, vaikka ne ovatkin mahtavia ja Jumalalle me annamme ylistyksen siitä, että meillä on niitä—mutta jos nuo lahjat eivät ole rakkauden hallitsemia, ne eivät ole vaikuttavia.
Rakkauden tulisi hallita—koti, jota ei pidetä järjestyksessä rakkaudella, ei ole kovinkaan paljon koti. Jos aviomies ja –vaimo eivät vakavasti rakasta toisiaan, he eivät voi luottaa toisiinsa. Muistakaa, rakkaus on vahvin voima maailmassa—ja sen sijaan, että asetamme uskomme jonkun tunteen päälle, mikä on ihan hyvä—tai jonkun lahjan päälle, joka on ihan hyvä—niin kuin huutaminen tai kielillä puhuminen, jne, meidän tulisi asettaa uskomme Jumalan rakkaudelle. Meidän täytyy tulla takaisin tälle periaatteelle—rakkaus ensiksi, sitten nuo muut asiat. Jos me tekisimme sen, meidän seurakuntamme edistyisi paljon nopeampaa, sillä Jumala on rakkaus.

No niin, rakkaudella on kaksi eri merkitystä, kaksi eri sanaa kuvaamaan sitä. Kreikassa eräs rakkaus on kutsuttu ”phileoksi” –se on luonnollinen rakkaus, joka teillä on vaimoanne kohtaan; mutta ”agape” rakkaus tarkoittaa jumalallista rakkautta—ja nämä kaksi rakkautta ovat todella vastakkaisia toisilleen. Esimerkiksi, sillä rakkaudella, joka teillä on vaimoanne kohtaan, jos mies loukkaisi häntä, te tappaisitte hänet siihen paikkaan—se olisi phileo rakkautta; mutta agape rakkaudella, tai jumalallisella rakkaudella, te rukoilisitte tuon miehen kadotetun sielun puolesta. se on se ero. Minä olen melkeinpä varma, että monet meistä ovat erehtyneet omistaessamme phileo rakkauden, ja ajatellen, että se oli agape rakkaus. Phileo rakkaus on järjellinen, kun taas agape rakkaus tulee sydämestä. Ihmisrakkaus, tai hellä rakkaus, on peräisin mielestä—Jumalan rakkaus on sydämestä. No niin, phileo rakkaus tulee aina epäilemään ja kyseenalaistamaan, mutta agape rakkaus tulee aina lepäämään ja olemaan rauhassa. Ihmisrakkaus on aina järkeilemässä—Jumalallinen rakkaus ei koskaan tee sitä. Jumalallinen rakkaus on ehkäpä sen luottamuksessa, ja se tuottaa uskoa, kun te todella rakastatte Jumalan rakkaudella.

Monet teistä, jotka olette täällä tänä iltana, saatatte sanoa: ”Tarkoitatko sinä, että sinä aiot lukea vain tuon pienen kirjoituksen jakeen, ja siinä kaikki?” Oi, mutta ystäväni, tässä pienessä kirjoituksen jakeessa on tarpeeksi lähettämään teidät taivaaseen tai tuomitsemaan teidät helvettiin ikuisiksi ajoiksi. Teidän asenteenne tätä pientä kirjoitusta kohtaan on sinetöivä teidän iankaikkisen päämääränne, niinpä miettikäämme nyt tätä kirjoitusta hetkisen.
Niin kuin kirjoitus on pieni—on monia asioita, joita me voimme tehdä tässä elämässä—mutta Jeesus sanoi, että jos te annatte kupillisen kylmää vettä minun Nimessäni, teidät palkitaan. Minä olen niin iloinen, että hän näkee nuo pienet asiat, jotka me teemme. Rakkaus on voimallinen voima, ja kun rakkaus on tuotu esiin, ja kun se tulee sen voimien loppuun, silloin ylin armo on ottava sen siitä ylös ja antava sen asian, mitä rakkaus on pyytänyt. Se on syy, miksi meillä on Pelastaja tänä iltana, Jumala niin rakasti maailmaa, ja Hänen rakkautensa maailmaa kohtaan tuotuna esiin, tuotti Pelastajan. Jumala halusi niin paljon nähdä teidät terveinä, että Hänen rakkautensa tuli julki ja se tuotti sovitustyön teidän sairaudellenne, kuten teidän synneillenne. Se oli Jumalan rakkaus, joka pakotti Hänet tekemään sen. Mikään ei ole suurempaa, kuin rakkaus—se tuo luottamusta, se tuo uskoa, se tuo armahduksen. Rakkaudessa ei ole pelkoa, rakkaus heittää kaiken pelon pois. Minä olen löytänyt paljon pelkoa kristittyjen keskuudesta—tämä ei ole oikein, ja sen ei tulisi olla niin. Jumala haluaa teillä olevan rakkaus ja luottamus Häneen—tämä on heittävä pois kaiken pelon ja tuova teidät palvelemaan Häntä suuremmalla rakkaudella.

Rakkaus ei ole perustettu lainoppisiin lakeihin, joita meidän täytyy pitää, rakkaus on perustettu uskoon toinen toistamme kohtaan, uskoon Jumalaa kohtaan, luottamukseen Jumalaan. Ja minäpä kerron tämän teille, ystäväni, kun Jumalan rakkaus tulee teidän sydämeenne, te ette mene ympäriinsä loukaten, tai loukkaantuen. Kun te uskotte Jumalaa, todella uskotte Häntä, ja menette naimisiin Hänen kanssaan, te kuolette maailman asioille, silloin Jumala tuo esiin Rakkautensa, ja Hänen rakkautensa tekee teidät sellaisiksi, kuin te olette.


The Eleventh Commandment – William Branham

Ei kommentteja: