Helluntaipäivänä, he odottivat, kunnes heillä oli Kirjoitusten mukainen arvovalta. Se on totta. Ennen kuin he väittivät mitään, he tiesivät, että heillä oli se. He eivät sanoneet--sanoneet: "No, minä--minä sain pienen tunne-elämyksen." He tunsivat sen, näkivät sen, ja kaiken muunkin. He tiesivät, että se oli siellä. he näkivät sen liikkuvan heissä, toimivan heissä, puhuvan heidän kauttaan, kaiken sen. Se oli siellä. Heidän ei tarvinnut olettaa mitään. Se oli siellä puhumassa Omasta Puolestaan. Ja ihminen, kun hän on uudestisyntynyt Jumalan Hengestä, se on sama asia tänä päivänä. Te ette oleta. "Minä--minä uskon, että minä vastaanotin Pyhän Hengen, kun me uskoimme." Ei, te ette saaneet. Te ette... Te saatoitte saada, mutta vain siksi, että te uskoitte... Jos Jumala ei täyttänyt teitä Pyhällä Hengellä, silloin Hän ei ole vahvistanut teitä vielä. Teillä ei ole sitä. Näettekö? Se ont otta. Älkää olettako, että te olette saaneet sen. Olkaa varmoja siitä. Te ette halua jättää sitä arvailun varaan. Ei, koska te tulette olemaan kadotettu. Älkää vain olettako. Pysykää vain... Menkää, pysykää siellä, kunnes se on selvä.
Presuming - 62-0117 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti