Jos minä juoksentelisin naisten kanssa joka päivä, ja tulisin kotiini ja kertoisin vaimolleni, että minä rakastan häntä, hän tietäisi, että minä olisin valehtelija. Minun tekoni puhuisivat kovempaa, kuin minun sanani, varmasti. Minä todistaisin hänelle, että minä en rakastaisi häntä, koska minä en ollut uskollinen hänelle. Jos hän sanoisi rakastavansa minua, ja joka kerta kun minä olisin poissa, hän lähtisi jonkun toisen mukaan, se todistaisi, että hän ei rakastanut minua. Se on totta. Hänen tekonsa todistavat sen. Minä en välitä, kuinka paljon hän yrittäisi kertoa minulle: "Bill, minä rakastan sinua, ja maailmassa ei ole ketään muuta, kuin sinä," vaan minä tietäisin, että hän on valehtelija. Ja kun te yritätte sanoa: "Herra, minä rakastan sinua," ja te teette maailman asioita, Jumala tietää, että te olette alunperinkin valehtelijoita. Niinpä miksi... Mitä hyötyä on vastaanottaa joku vanha puolinainen kokemus, ja jotain muuta sellaista, kun valtava taivas on täynnä todellista asiaa? Miksi te haluatte olla surkeita, tunnustuksellisia, puolinaisia, puoliksi leivottuja, niin-kutsuttuja kristittyjä, kun te voitte olla todellinen uudestisyntynyt Jumalan lapsi, taivaan ilokellojen soidessa sydämessänne, riemuiten ja ylistäen Jumalaa, ja eläen voittoisaa elämää Jeesuksen Kristuksen kautta. Ette yrittäen itse tehdä sitä, koska te alunperinkin tulette epäonnistumaan. Mutta ottakaa Häntä Hänen Sanastaan, ja levätkää siinä, mitä Hän sanoi olevan totuus, ja uskokaa Häntä, ja rakastakaa Häntä, ja Hän on saava kaiken toimimaan oikein teidän hyväksenne. Siinä kaikki. Se on se ajatus.
Hebrews Chapter Seven #1 - 57-0915E - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti