No niin, me aiomme puhua tänä iltana kaikkein pyhimmästä, asuinpaikasta, missä Jumala Itse asuu. Noina päivinä, Hän asui Tabernaakkelissaan. Ja tänä päivänä, Hän asuu teissä, jotka olette Hänen tabernaakkelinsa. Mutta meidän täytyy tehdä tästä paikasta asuttava, eikä ulommainen esipiha, tai ensimmäinen pyhä paikka. Vaan meidän täytyy elää Jumalan kanssa kaikkein pyhimmässä, pyhitettyä, kätkettyä elämää, yksin, hiljaa Jumalan kanssa. Me tulemme liian kiihtyneiksi, murheellisiksi, liian monista asioista. Se näyttää, että jotain puuttuu sieltä. Seurakunnan pitäisi olla miljoona mailia pitemmällä tällä tiellä, kuin se on nyt. Me olemme vieläkin täällä nuoruusiässä, touhuten, ja tapellen, ja riidellen, ja hermoillen, kun meidän tulisi olla pyhitettyjä, kätkettyjä kaikkein pyhimpään Jumalan kanssa.
A Hidden Life In Christ - 55-1110 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti