Ja nuoret, muistakaa. Jos te olette tarpeeksi onnekkaita tänä päivänä omistamaan elävän isin ja äidin, niin rakastakaa heitä, kunnioittakaa heitä. Tulee hetki, kun te ajattelette, että he ovat maailman hienoimpia ihmisiä, jos ette nyt ajattele niin. Ja älkää koskaan, pikkukaverit, älkää koskaan käyttäkö tätä herjaavaa sanaa, "ukko," ja "eukko." Ne eivät ole ukko ja eukko. Ne ovat isi ja äiti. Ja jonain näistä päivistä, kun he menevät huoneesta ulos, kukkasin koristellussa arkussa, te kuulette heidän laskeutuvan maan poveen, pastori sanoo, "Maasta sinä olet tullut..." Silloin se ei tule olemaan "ukko". Siellä ei tule olemaan "eukkoa." vaan se tulee olemaan, "Äiti." Te tulette puristmaan käsiänne ja itkemään. Aivan. No niin, kun he vielä elävät, antakaa äidille hänen kukkansa, ja antakaa isille hänen kukkansa. Aivan. No niin, ja parhaat kukat, jotka te voitte antaa heille, on totella heitä. Ja se on ensimmäinen lupaus Raamatussa, ensimmäinen käsky lupauksen kanssa, "Kunnioita isääsi ja äitiäsi: että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra sinulle antaa."
Here We Have No Continuin City - 50-0200 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti