keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Mutta meidän ei tarvitse elää siellä

Share
82. No niin, me olemme valmistautumassa matkaa varten (Näettekö?"; te olette valmiina menemään luvattuun maahan, koettelemuksen aikaan. Siellä on vaaran maaperä, erämää, koettelemusten ajat.
Israel, koettelemuksen aikaan, se alkoi riitelemään ja hermoilemaan toistensa kanssa, ja inhoamaan sitä leipää. Ja he halusivat mennä takaisin Egyptiin. Ja sitten he alkoivat valittaa johtajastaan. Oi, he pelkäsivät, että hän oli johtamassa heitä harhaan; sen jälkeen, kun hän oli näyttänyt olevansa johtaja. ja Jumala oli osoittanut hänen olevan johtaja. "No, ehkä me olemme käyttäytyneet vähän liian fanaattisesti. Ja--ja ehkä me olemme aloittaneet väärästä päästä," tai jotain sellaista. Näettekö? He olivat puhumassa Jumalaa vastaan ja Moosesta vastaan: Jumalaa ja Hänen johtajaansa.

85. No niin, kun me tulemme siihen paikkaan, sanoen: "Minä en ole varma, tarkoittaako Sana tätä, vai ei. Minä en ole varma Pyhästä Hengestä; minä olen vähän skeptinen Sen suhteen. Minä tiedän joitakin, jotka eivät ole varmoja." No, menkää takaisin Egyptiin. Näettekö?
Mutta jos te olette todella päättäneet pysyä tiellä, pysykää täysin tämän Johtajan kanssa, Pyhän Hengen, pysykää täysin Sanan kanssa. Ja jos te pysytte Hengen kanssa, se on pitävä teidät Sanassa. Se on totta. Se on vievä teitä suoraan eteenpäin linjaa pitkin, Sanan tietä. Ja älkää pelätkö Sitä. Se ei vahingoita teitä; Se on vain auttava teitä, jos te olette loukkaantuneita. Se on parantava kaikki vammat; Pyhä Henki tekee sen.

87. No niin, me huomaamme, että tällä tiellä, kun he tulivat sellaisiksi, he tulivat paikkaan nimeltä Hooreb. Ja H-o-o-r-e-b, Hooreb, sitten me huomaamme... Hajoittakaamme tuo sana. Se on se, missä tuo--tuo nimi "Hooreb" merkitsee, "kuivaa paikkaa" tai "erämaata."
Ja kun me joudumme pois toinen toistemme yhteydestä seurakunnassa, ja pois yhteydestä Pyhän Hengen kanssa, se tuo meidät kuivaan paikaan, erämaahan, missä ei ole mitään elossa, kaikessa on piikkejä. Näettekö, erämaa, pieni pala kaktusta, jossa on tuo piikki. Tiesittekö, mikä se on? Se on pieni arvokas hento lehti, joka ei ole saanut vettä; se on vain kietonut itsensä niin tiukaksi, kunnes se on piikki. Ja kun te näette jonkun, joka on sellainen, ehkäpä se on kallis sielu, jota olisi voitu kastella oikein, se olisi ollut hento pieni lehti tai jotain. Mutta sen sijaan, se on kietonut itsensä niin, että se on piikki, vain pistäen kaikkea, tiedättehän, etsien virhettä. Ainoa asia, mitä se tarvitsee, on vain vesi. Siinä kaikki. Se vain--se vain tarvitsee herätyksen, tai murtumisen, virvoituksen Herralta. Se on--se on avaava pienen itsensä, jos te vain laitatte sen veteen.

89. Mutta se on siellä, missä noiden, jotka elävät tuossa paikassa, täytyy kärsiä tuon paikan olosuhteista. Ja nuo, jotka haluavat elää tuon kaltaisessa ilmapiirissä, missä kaikki on vain pistävää ja hermostumista, ja riitelemistä ja hermoilua, no, te vain tulette elämään tuollaisen ilmapiirin alla; siinä kaikki. Mutta meidän ei tarvitse elää siellä; se ei ole tarpeellista meille, pysyä siellä.


Ever Present Water - 61-0723M - William Branham

tiistai 6. lokakuuta 2009

Joskus meidän toiveemme ei ole meidän tarpeemme

Share
36. Mutta tänä aamuna, mitä minä haluan sanoa, on tämä, että tämä tuleva joulupäivä näkee, että maailma ei ole sen paremmassa tilassa, kuin se oli 1900 tai kaksi tuhatta vuotta sitten, kun Kristus tuli. Se ei ole yhtään erilaisempi. Se on juuri samassa tilassa, kuin se oli silloin, se on tänäänkin. He... Jos minä vetäisin johtopäätöksen siitä, mitä, tai tekstin aiheen, mitä minä aion sanoa, se olisi: "Maailman hajoaminen."
Kun Kristus tuli jouluna 1900 vuotta sitten, maailma oli hajoamassa; kaikki oli tullut saastuneeksi. Uskonnollinen maailma oli saastutettu. Roomalainen maailma, moraalisesti, oli sen syvimmässä aallonpohjassa. Oi, maailman moraalittomuus... Juutalaiset olivat hyljänneet Jumalansa ja ottaneet heidän pyhät juhlalliset juhlat ja tehneet siitä rituaalisen perinteen. Jumala oli erottautunut heistä. Ja he tiesivät, että siellä oli jotain, mitä täytyi tapahtua; koko maailma tiesi; koska pitääksen sen koossa... Se oli hajoamassa. Ja jokin, pitääkseen sitä koossa, jokainen kansa omalla tavallaan oli etsimässä jotain tai jotakuta tulemaan pitämään se koossa.

38. Jos se ei ole sama kuva tänä päivänä, niin minä en tiedä maailmasta mitään. Se etsii jotain pitämään sitä koossa. Se on juuri samalla tavalla, kuin se oli kaksi tuhatta vuotta sitten. Maailma, kaksi tuhatta vuotta sitten oli etsimässä Messiasta pitämään asioita koossa. Mutta kaksi tuhatta vuotta sitten, Jumala antoi maailmalle Messiaan. Koska jos me olemme odottamassa jotain ja etsimässä jotain, Jumala on lähettävä sen meille. Ja nyt, maailma, kahden tuhannen vuoden jälkeen, on tullut takaisin samaan tilaan, jossa se oli kaksi tuhatta vuotta sitten. Se on hajoamassa, kansakunnat... Siellä ei ole--siellä ei ole mitään perustusta missään. Kommunismi, katolismi, protestantismi, politiikka, moraali, kaikki on hajonnut.
Ja he rukoilevat Messiasta. Mutta tässä on se, mitä minä haluan sanoa: Jos Hän tulisi, vastaanottaisimmeko me Hänet, vai tekisimmekö me samalla tavalla, kuin he tekivät? Torjuisimmeko me Hänet? Tiedämmekö me, mitä me todella tarvitsemme? Joskus me haluamme--me rukoilemme toiveidemme puolesta, ja joskus meidän toiveemme ei ole meidän tarpeemme. Meidän täytyy tajuta, että me emme ymmärrä, mitä me tarvitsemme; me luulemme, että me tiedämme. Mutta Jumala lupasi täyttää meidän tarpeemme, ja sen Hän on tekevä.

40. No niin, mitäpä jos minun pieni Joosef, seitsemän vuotias, haluaisi mennä metsästämään kanssani, ja itkisi ja huutaisi ottaakseen minun automaattisen haulikkoni, ladattuna ammuksilla. "Minä osaan tappaa jäniksen, isi."? No, minä--minä en voisi antaa hänen tehdä sitä, vaikka hän--hän ajattelee tarvitsevansa sitä, mutta minä tiedän siitä enemmän, kuin hän.
Ja mitäpä, jos teidän pieni puolentoista vuoden ikäinen vauvanne näkisi teidän ajavan partaanne partaveitsellä, ja hän huutaisi ja itkisi tuota partaveistä? Kuitenkin hän näki teidän ajavan partaanne, niin hänkin haluaa tehdä samalla tavalla. No niin, te tiedätte, mikä on parasta hänelle. Kuitenkaan te--te ette antaisi sitä hänelle, koska jos te olette järkevä, ajatteleva isä, te ette tekisi sellaista; vaan teidän täytyy pitää se poissa häneltä. Ja sitten monta kertaa, kun me haluamme jotain, joka on vastoin sitä, mitä Jumala tietää meidän tarpeemme olevan, niin Hän ei antanut sitä meille.


Falling Apart Of The World - 62-1216 - William Branham

maanantai 5. lokakuuta 2009

Silloin Jumala tulee pitämään huolta lopusta

Share
Minun käy sääliksi isiä ja äitejä tänä päivänä, ollen itse isä, ja tietäen yhden yhden syyn; minä yritän pitää lapseni poissa kaupungista; meillä ei ole yhtään kristillistä koulua siellä. Ja minä haluan saada heidät johonkin, jossa heidät kasvatetaan koulussa, todellisessa peruskoulussa, missä he opettavat rakastamaan Herraa. Opetus, jonka minä pystyn antamaan heille kotona, kuitenkin he menevät ulos tuon maailman sakin kanssa; saatana on viisas kaveri, ja hän työntää sen kaiken heille. Ja jos te pidätte heidät Hengen alaisuudessa, kunnes he ovat tarpeeksi vanhoja vastaanottamaan Pyhän Hegnen, ja tietämään, mistä siinä kaikesta on kyse, silloin Jumala tulee pitämään huolta lopusta. Mutta ensiksi heillä on tuo pieni nuoruusikä. No niin, jokainen ihminen ajattelee lapsiaan. Kun he ovat teidän--teidän siipienne alla, te voitte tarkkailla heitä. Mutta kun he ovat pois teidän siipienne alta, silloin saatana ottaa jokaisen pienen kunnon Oscarin, jonka hän voi, liittymään yhteen teidän lastenne kanssa, joka on uskosta osaton, ja ilkeä, ja pirullinen, ja kaikkea muuta. Jumala auttakoon meitä.


The Way To Have Fellowship - 55-1009 - William Branham

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Se on minun kokousteni menestys

Share
51. Daavid oli metsämies, paimen. Hän puhui paimenten kieltä ja metsien kieltä, ja niin edelleen. Yksi--toisessa Psalmissa hän kirjoittaa: "Niin kuin peura halajaa vesipurolle, niin minun sieluni janoaa Sinua, Oi Jumala."
No niin, minä olen metsästäjä, ja minä olen metsästänyt ympäri maailmaa, suurin piirtein. No niin, näittekö koskaan peuraa haavoittuneena? "Niin kuin peura halajaa vesipurolle, niin minun sieluni janoaa Sinua, Oi Jumala." No niin, Afrikassa, veli duPlessis, hänen maassaan, heillä on villikoiria siellä, ne nappaavat peuran. Ja jos te saatte haavoitettua peuraa, jos se voi päästä veden äärelle, te olette menettäneet peuranne. Niin kauan kuin se voi päästä veden äärelle... Se löytää vettä ja se menee takaisin tähän suuntaan, kävelee sinne, kävelee joen haaralle, ja höynäyttää koiria, tulee takaisin lähelle, tulee kukkulan yli, tulee takaisin jälleen heidän taakseen, kävelee joen haaralle, juo vähän lisää, kunnes tarpeeksi tuota kylmää vettä hyydyttää sen veren, ja se voi elää. Mutta jos se ei voi löytää tuota vettä, se tulee kuolemaan.

52. Sillä tavalla se on. Minä olen tarkkaillut monta kertaa, susi peuran perässä. Ja jos se voi napata itselleen yhden pienen peuran ulkopuolelle, se on yksi tapa, jolla he toimivat. Siinä on opetus. Jos se voi napata peuran ulkopuolelle lauman, silloin se--se on se, mitä saatana haluaa tehdä. Niinpä teille, nuoret naiset, hän haluaa teidän menevät ulos jonkun pojan kanssa, joka ei ole kristitty. Teille, nuoret miehet, hän haluaa teidän menevät ulos jonkun pienen maalatun Iisebelin kanssa, joka ei ole kristitty. Se on siinä, missä hän haluaa teidän hajaantuvan. Se on siinä, missä hän haluaa--hän haluaa iskeä hampaansa teihin.
Ja tämä pieni peura menee ulkopuolelle, pois laumasta. Se on tapa, jolla susi toimii. Ja teille, vanhat miehet ja naiset, kun te erottaudutte uskovaisista... Ihmiset sanovat: "Minä voin pysyä kotona, olla aivan yhtä hyvä kristitty, kuin seurakunnassakin." Te ette voi.
Raamattu sanoi: "Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, sitä enemmän, kuin näemme tuon päivän lähestyvän."
Jos te olette kristitty, te kaipaatte olla siellä, missä kristityt ovat, ja olla yhdessä muiden kristittyjen kanssa. Niinpä te ette voi pysyä poissa seurakunnasta ja elää samaa elämää. Te ette voi tehdä sitä, koska se on kuin: "Minä--minä--minä--minä olen nälkäinen, mutta minä en koskaan mene pöydän ääreen. Minä vain... Minä en koskaan syö. Minä vain--minä en aio tehdä sitä." Näettekö? Teidän täytyy mennä ja elää Jumalan Sanalla, ja olla yhdessä toistenne kanssa.
Me tarvitsemme toisiamme-- enemmän, kuin me koskaan ennen tarvitsimme toisiamme, se on nyt. Kun te erottaudutte muista, tehden itsenne vain vähän erilaiseksi, te ette halua olla tekemisissä heidän kanssaan, koska he uskovat tämän, ja te ette halua olla tekemisissä sen kanssa, te olette tulossa vaaralliselle maaperälle, juuri silloin, pysyen poissa seurakunnasta. Valitkaa yksi seurakunta oman valintanne mukaan, ja pysykää siellä, ja olkaa kristitty veli heille kaikille. Se on tapa olla todellinen kristitty. Silloin meillä on yhteys, turva; ihmiset rakastavat teitä ja rukoilevat teidän puolestanne.
Se on minun kokousteni menestys, koska todelliset jumaliset ihmiset rukoilevat minun puolestani. Se on siinä. Se on syy menestykselle minun kokouksissani. Kun minä tulen ja esittelen nämä asiat näyistä ja muista, siellä on monia vanhoja äitejä ja isiä, siskoja ja veljiä istumassa siellä, jotka uskovat sen koko sydämestään. Pyhä Henki tipahtaa suoraan heidän ylleen. Jos he eivät tekisi sitä, minulla ei ole mitään tapaa tehdä sitä. Sillä ei ole merkitystä, kuinka suuri asia se olisi minulle, sen täytyy olla samalla tavalla teillekin. Meidän täytyy tehdä liitto, kaksi meistä yhdessä, saadaksemme yhteyden Jumalan kanssa: te, uskovaisena, ja minä, uskovaisena.


Thirsting For Life - 60-0304 - William Branham

lauantai 3. lokakuuta 2009

Vain juokaa, ja juokaa, ja juokaa, ja juokaa

Share
18. Te ihmiset olette täällä seudun omenankasvattajia, kuin minä ymmärrän. Teillä on paljon maanviljelyä, hedelmien kasvattamista. Te tiedätte, kun te--tuo pieni omena puu on vain puolen tuuman tai tuuman korkuinen, jokainen vakallinen omenoita, joita tuosta omenapuusta koskaan tulee, on siinä juuri silloin. Tiedättekö, kaikki sadat paunat lehtiä, joita tulee koskaan tulee putoamaan tuosta puusta, ovat siinä juuri silloin. Kaikki kukat ovat siinä juuri silloin. Kaikki oksat ovat siinä juuri silloin. Jos ei ole, niin kertokaa minulle, mistä se tulee. Missä se on? Mistä se tulee?
Mitä te teette? Te otatte siemenen ja istutatte sen. Pieni puu tulee esiin, ja se on istutettu. Teidän täytyy jatkaa sen kastelemista. Sen täytyy juoda enemmän, kuin sen kiintiö on. Sen täytyy juoda, ja juoda, juoda niin paljon, kunnes se työntyy ulos. Ja se on työntävä ulos oksan; se on työntävä ulos lehdet; se on työntävä ulos omenat. Se on siinä, mutta sen täytyy jatkaa juomista. Ja jokainen Jumalan Sana on Siemen. Ja jos tuo Siemen voidaan istuttaa ehtymättömän Elämän Lähteen äärelle, joka on Kristus, uskovaisen täytyy juoda enemmän, kuin hän voi kuvitella, juoda ja työntyä ulos. Työntäkää ulos kaikki, mistä teillä on tarve, koska se on teissä, kun te vastaanotitte Kristuksen. Ja me olemme istutettuna yhteen Kristuksessa. Ja Hän on ehtymätön Elämän Lähde.

19. Ja älkää koskaan pelätkö pyytää isoja asioita. Jumala haluaa teidän pyytävän isoja asioita. Hän ei halua teidän olevan vähän pikkumaisia ja lapsellisia. Hän haluaa teidän pyytävän isoja asioita, että teidän ilonne tulisi täydelliseksi.
Voisitteko te kuvitella pienen kalan, suurinpiirtein tämän kokoisen, kaukana siellä Atlantin valtamerellä, sanovan: "Minun on parempi juoda vain vähän tätä vettä, se saattaa loppua." Hölynpölyä. Voisitteko te kuvitella pienen hiiren, suurinpiirtein tämän kokoisen, siellä noissa suurissa Egyptin aitoissa, sanovan: "Minun on parempi syödä vain kaksi jyvää päivässä, koska se saattaa loppua ennen kesää jälleen." No, se on hölynpölyä. Jos heillä olisi satoja tuhansia rottia tämän kokoisia, he eivät koskaan söisi sitä loppuun. Ja jos heitä olisi miljardeja kertaa miljardeja tonneja noita kaloja, he eivät koskaan joisi tuota vettä loppuun. Ja kuinka monta kertaa me voisimme kertoa sen; te ette voisi koskaan ehdyttää Jumalaa Hänen voimissaan, ja Hänen armossaan Lapsiaan kohtaan. Hän on ehtymätön Elämän Lähde. Vain juokaa, ja juokaa, ja juokaa, ja juokaa.


Hear Ye Him - 56-1215 - William Branham

perjantai 2. lokakuuta 2009

Me emme ole mitään

Share
Kuunnelkaapa. Olkaa tietoisia pienuudestanne. Kuka te olette? Työntäkää sormenne vesiämpäriin ja vetäkää se pois, ja etsikää tuo reikä, johon te laitoitte sormenne. Sitten sanokaa: "Se olin minä." Te ette ole mitään. Teitä ei kaivata sen jälkeen, hetken päästä sen jälkeen, kun te olette menneet. Heillä on hautajaiset täällä ja siinä kaikki. Mutta teidän vaikutuksenne tulee elämään eteenpäin,ja eteenpäin, ja eteenpäin. Ja sen vuoksi tänä päivänä, uskomattomien keskuudessa, he eivät ole koskaan olleet kykeneviä selittämään ja pääsemään pois erään Miehen, Jeesuksen Kristuksen, vaikutuksesta, Joka oli Jumala lihaksi tehtynä. Kun Hän laittoi Elämänsä tänne maan päälle, se sai aikaan imuvoiman, joka vetää kaikki ihmiset Hänen luokseen, tuossa Hänen elämänsä suuressa pyörteessä, joka oli kerran maan päällä. Te ette voi lähestyä sitä, ilman ettette tulisi vetäistyiksi siihen. Mutta sinä ja minä, me emme ole mitään. Me emme ole mitään.


Influence - 63-0112 - William Branham

torstai 1. lokakuuta 2009

Me olemme nyt Hänen ominaisuutensa

Share
On olemassa vain yhdenlaista Iankaikkista Elämää, ja se on Jumala. Niinpä jos meillä on Iankaikkinen Elämä, me olimme silloin Jumalan kanssa, osa Jumalaa. Me olimme Hänen ominaisuutensa. Me olemme nyt Hänen ominaisuutensa. Ja koska "Alussa oli Sana." Ja sana on ajatus ilmaistuna. Niinpä me olimme Hänen ajatuksiaan, sitten ilmaistuna sanaksi ja tulimme sellaisiksi, kuin me olemme. Sen vuoksi meidän nimemme, ei ehkä se, mikä meillä on nyt, mutta meidän nimemme oli laitettu Karitsan Elämän Kirjaan ennen maailman perustamista. Näettekö? Ja jos se ei ollut siellä silloin, se ei koskaan tule olemaan siellä. Näettekö? Ja Jeesus tuli lunastamaan kaikki nuo, joiden nimet olivat tuossa Kirjassa.


The Harvest Time - 64-1212 - William Branham