61-1. Tutkikaamme sitä. Lisätkäämme uskoomme nämä asiat, niin, että me voisimme tulla täyteen miehuuteen Kristuksessa, ollen yhdistetyt jumalallisella rakkaudella, Jumalan pelolla, kunnioituksella toinen toisiamme kohtaan, syvällä kunnioituksella toinen toisiamme kohtaan, veljellisellä ja sisarisella rakkaudella, ei koskaan karkeutta, ei mitään muuta, kuin Pyhän Hengen elämän puhtaus. Näettekö? Eläkää yhdessä, olkaa kristitty; vaeltakaa uskon kanssa; antakaa Jumalan voiman virrata teidän lävitse. Antakaa Jumalan viisauden, kun tulee kyse oikean ja väärän... Kun saatana esittää teille jotain, joka ei ole tarkalleen Kirjoitusten mukainen, kävelkää pois siitä. Se on totta.
61-2. Minä voin kuvitella, että nuo apostolit eivät koskaan käyttäytyneet, kuten me. He menivät ympäriinsä, varmaankin vähäsanaisia miehiä, kunnes he pääsivät saarnatuoliin. He kävelivät sinne, ja he tekivät sen, mitä heidän tulikin tehdä, ja kävelivät ulos. Kyllä vaan. Heillä oli voima. Heillä oli hyvyyttä. Heillä ei ollut kiistoja ihmisten kanssa; he tiesivät, missä he seisoivat. Siinä kaikki. He tiesivät, ketä he uskoivat. He jatkoivat vaeltamista Hengessä, tehden vain... Aivan, kuten minä sanoin eräänä iltana: "Yksi pieni nyökkäys. Se on kaikki, mitä Jumalan täytyi tehdä, ja sitten mikään ei pysäyttäisi heitä." He eivät kyseenalaistaneet, ja opiskelleet, ja vitkutelleet, ja eivätkä olleet väsyneitä, niin kuin me teemme, pitäisikö heidän tehdä tämä tai se. He vain menivät eteenpäin ja tekivät sen jokatapauksessa. Vain yksi pieni nyökkäys Jumalalta, se riitti. Se on juuri se. Miksi? Kuinka he pystyivät tietämään, että se oli nyökkäys Jumalalta? Heillä oli kaikki nämä hyveet siellä, kaikki nämä edellytykset. Ja ensimmäinen pieni nyökkäys Jumalalta oli verrattavissa täysin tämän kanssa ja Hänen Sanansa kanssa; he tiesivät, että se oli Jumalan Sana ja silloin he menivät. Heidän ei tarvinnut murehtia mistään muusta. Kun Jumala puhui, he menivät.
61-3. Me puhumme--Jumala puhuu meille; ja me sanomme: "No, me ryhdymme toimeen. Me katsomme, jos me voimme elää tätä Elämää." Ensimmäiseksi, jokin murehduttaa teidät. No, varmasti, se on saatana.
Teidän olisi pitänyt nähdä hänen yrittävän pitää minut pois tästä kokouksesta tänä aamuna. Teidän pitäis kerran nähdä se. Oi, armoa, minun täytyy taistella joka kerta, kun minä mainitsen kokouksen. Ja jos minä olen menossa rukoilemaan jonkun sairaan puolesta, ja joku on kuolemassa eikä ole pelastunut, silloin tulee kolmekymmentä puhelua kymmenessä minuutissa (jos he voivat soittaa niin nopeaa), pitääkseen minut poissa siitä. "Oi, veli Branham, sinun täytyy tehdä tämä." Mutta siellä on sielu vaakalaudalla. Kyllä.
The Stature Of A Perfect Man - 62-1014M - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti