Äitikotka tarkkailee, kunnes sen kotkanpoikasensa sulat ovat täysin kasvaneet. Kun se ajattelee, että ne ovat tarpeeksi aikuistuneita, se kiihoittaa pesänsä. Minä olen itkenyt katsoessani tätä kiikareiden läpi. Se lentää kohti pesää ja noilla suurilla siivillä antaa kotkanpoikasille tuulenpuuskan. Se vavisuttaa kotkanpoikasista kaikki irtosulat irti, koska se valmistaa niitä valmiiksi ensimmäistä soololentoansa varten. Pienet kotkanpoikaset tietävät, että jotain on tapahtumassa, koska ne ovat kotkia. Ne tuntevat mahtavan tuulispään puuskan ja pesä vapisee.
Äiti antaa tietynlaisen äänen, levittää siipensä, ja nuo pienet vauvakotkat tietävät luonnostaan jollain tavalla, kuinka asettaa jalkansa äidin siiville, ottaa nokkansa ja pidellä sillä kiinni yhdestä suuresta vahvasta sulasta.
Äiti kääntää päänsä ylpeänä ja näkee pesueensa siivillään, ja kirkaisee, koska se on täynnä iloa. Sen kotkanpoikaset tietävät paikkansa, ja se vie heidät ylös korkeuksiin. Se kohoaa niin korkealle, kuin vain voi, ja pienet kotkanpojat eivät nurise yhtään. Ne vain pitelevät kiinni ja menevät paikkoihin, missä ne eivät koskaan kuvitelleet olevansa.
Ne kohoavat ylös taivaan sineen ja kun ne pääsevät sinne korkeuksiin, äiti vavisuttaa ne pois, keskellä taivasta. Kun se ravisuttaa ne pois, se ei jätä niitä, vaan tekee suuren kaarroksen, tarkkaillen.
Siellä nuo pikkuiset ovat. Ne räpyttävät siipiään ensimmäistä kertaa. Ne tekevät kuperkeikkoja, ja kaikkea muuta, mutta ne räpyttävät joka tapauksessa. Kun ne väsyvät, äiti vain syöksyy niiden alle ja kantaa ne ylös jälleen. Joskus se nappaa yhden yhdellä jalallaan, ja toisen toisella jalallaan, ja kantaa ne ylös korkeammalle. Pienet kotkanpoikaset ovat huolettomia, koska ne eivät riipu omissa kyvyissään, vaan niiden äitinsä aina läsnäolevassa kyvyssä, joka tarkkailee niitä. Niillä on vain vanhanaikainen helluntai-riemujuhla.
Kun äitikotka on valmis niiden kanssa, ja niillä on ollut hauskanpitonsa, se levittää suuret siipensä ja ne asettuvat äidin siiville, pitäen nokillaan kiinni sulasta. Se vie ne alas johonkin uuteen jälleen, alas vihreälle alueelle. Ne eivät ole koskaan ennen laittaneet jalkaansa tuolle alueelle, niinpä ne vain hyppäävät pois ja niillä on toinen riemujuhla. Ne ovat vain niin huolettomia, kuin vain voivat olla, ja kun äiti on saanut vietyä poikasensa sinne, ja sitten se lentää pois mahtavalle korkealle paikalle kalliolle ja siellä se istuu ja vartioi pieniä kotkanpoikasiaan. Voi sitä olentoa, joka yrittää vahingoittaa niitä.
Nuo pienet kotkanpoikaset tietävät, kuinka asettaa jalkansa kotkan siiville ja pitää nokillaan kiinni sulasta. Jumala kertoo heille, kuinka, ja elävän Jumalan seurakunta tietää, kuinka ottaa ote Jumalan Sanasta, ja noista suurista voimakkaista vapautuksen siivistä ja pidellä kiinni jokaisesta jumalallisesta lupauksesta, kun mahtava ravistus tapahtuu. He tietävät, kuinka pidellä kiinni - he pitelevät kiinni, koska heillä on kotkan luonne.
Äitikotka kääntää ylpeänä päänsä ja näkee pesueensa siivillänsä. Minä olen usein ajatellut, mitä Jumala tekisi, kun Hän näkee Seurakuntansa ottavan asemansa Sanassa, vaatien jokaisen lupauksen, jonka Jumala lupasi. Jumala katsoo heihin ylpeänä ja rakastaa heitä todellisella rakkaudella.
Jokainen ruumiin osa ottaa paikkansa; sananpalvelija ottaa oman paikkansa; profeetta ottaa oman paikkansa. Millainen päivä, kun Jumala saa Seurakuntansa Sanaan ja siellä tulee Jumalan voima ja me seuraamme koko matkan Jumalan, suuren Pyhän Hengen, kotkan mahtavilla siivillä.
Kun kotka nousee korkeammalle ja korkeammalle, nuo pienet kotkanpoikaset eivät nurise yhtään. Niillä on nokka kiinni sulissa, ne eivät voi nurista. Ja sillä tavalla Jumala ottaa Seurakuntansa - jos te olette todella asettuneita sanaan, te ette nurise, te vain pitelette kiinni, kuten pienet kotkat pitelevät kiinni. Jos Jumala teki lupauksen, Hän voi pitää Lupauksensa, ja niinpä nuo, jotka ovat asettuneina Sanaan, pitelevät kiinni.
Kuten äitikotka vartioi omiaan, niin Kristus vartioi meitä. Hän istuu Majesteetin oikealla puolella korkeudessa ja sillä ei ole mitään merkitystä, mitä maailma sanoo tai mitä ihmiset sanovat. Heillä on vain ihmeellistä aikaa ja he riemuitsevat. Jos te ette ajattele, että Jumalalla on sellaisia asioita teille, mistä te ette koskaan tienneetkään, ottakaa vain kyyti.
As The Eagle Stirreth Her Nest - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti