Eedenin puutarhassa oli kaksi puuta; yksi oli tieto ja toinen oli usko. Yksi oli Elämä. Yksi oli tiedon kuolema, toinen oli elämä uskon kautta. Ja niin kauan kuin he söivät uskon kautta tästä puusta, hyvä on, he elivät. Mutta kun hän tuli tälle puulle, hän kuoli. Ensimmäisellä puraisulla, jonka hän otti, hän eroitti itsensä Jumalasta. Ja ihminen on jatkuvasti purrut tuosta puusta. Ja joka kerta, kun hän ottaa puraisun tiedon kautta, hän tuhoaa itsensä.Jumala ei tuhoa mitään. Ihminen tuhoaa itsensä tiedon kautta. Katsokaapa, hän puraisi itselleen vähän ruutia, tappaen tovereitaan. Hän puraisi itselleen autoja tuosta puusta, se tappaa enemmän, kuin kaikki sodat yhteensä. Onko se totta? Tietoa, tietoa, syöden tuosta puusta. Hän on saanut itselleen nyt ydinpommin; minä ihmettelen, mitä hän aikoo tehdä sillä. Näettekö? Mutta sen ongelma on siinä, nämä ihmiset, he keksivät niin paljon, tässä viisauden puussa, sitten, kun he eivät enää voi keksiä, he sanovat: "rysäyttäkää sillä kaikella." Kuunnelkaa, Herran Nimessä, kuunnelkaa: Kun te ette voi enää ymmärtää, silloin on aika uskoa.
Jesus Christ The Same Yesterday Today And Forever - 52-0810E - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti