32. No niin, Hän ei voi parantaa teitä, tai pelastaa teitä, tai tehdä yhtäkään asiaa teille, ellette te ensin vastaanota sitä, ja usko sitä, ja tunnusta sitä. Se on totta. Teidän täytyy tunnustaa se. Ei, että teidän täytyy tuntea se, vaan teidän täytyy tunnustaa se. Hän ei ole meidän tunteidemme ylimmäinen Pappi; Hän on meidän tunnustuksemme ylimmäinen Pappi (Se on totta.), sen, mitä te tunnustatte.
No niin, jos teidän puolestanne rukoillaan, tai te istutte tässä rakennuksessa tänä iltapäivänä, Pyhä Henki liikkuisi täällä, ja te tuntisitte Hänen siunatun Läsnäolonsa, ja kuulisitte Hänen Sanansa tulevan esille, sanoen, että Hän paransi kaikki ja niin edelleen sillä tavalla, ja näkisitte Jumalan voiman. Täällä se tulee esille, ja tietäen, että se on jokaista varten, ja te kävelisitte ulos, sanoen: "No, minusta tuntuu aivan yhtä huonolta, kuin minusta tuntui ennen kuin minä menin sisälle." Hän ei voinut tehdä yhtään mitään teille.
Ja te sanotte: "No, minä olen... Minä--minä vastaanotan sen nyt." Ja sitten aamulla te nousette ylös ja sanotte. "No, minulla on vieläkin tuo päänsärky; minusta tuntuu vieläkin yhtä pahalta, kuin ennenkin." Silloin te olette kompastunut. Te ette koskaan elä tunnustuksenne yläpuolella. Päättäköön kaikkein pyhin ihminen tässä rakennuksessa juuri nyt, että te ette ole kristitty enää, niin juuri silloin teistä tulee ei-kristitty. Näettekö?
Kun te menette ulos, ja sanotaan: "Oletko sinä kristitty?"
"En, minulla oli tapana olla, mutta minä--minä en ole nää." Te olette langenneet pois armosta juuri siinä. Näettekö? Se on usko. Näettekö? Se on joko usko tai epäusko. Teitä hallitsee kaksi voimaa, joko usko tai epäusko. Jos teillä on uskoa, te olette pelastuneita, koska te olette uskovaisia. Jos teillä ei ole uskoa, se--te olette syntinen.
At Thy Word Lord - 54-0221 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti