56. "Oi!" Bartimeus sanoi:" Se on Hän. Se on Daavidin Poika. Oi, Jeesus, Sinä Daavidin Poika, ole minulle armollinen." Siellä Hän menee, tuhansien ihmisten joukossa, ehkäpä seitsemän tai kahdeksan tuhatta ihmistä, huutaen yhtä sun toista, "Jeesus, Sinä Daavidin Poika, ole minulle armollinen. Ole minulle armollinen. Minä uskon, että Sinä olet profeetta, joka piti tulla. Oi Sinä Daavidin Poika."
57. No niin, hän ei voinut koskettaa Jeesusta. [Tyhjä kohta nauhalla.--Toim.] Minä pystyisin saarnata siitä helposti. Oi, mitä usko Jumalaan tekeekään. Kenen täytyy olla piispa, alue-valvoja, Tohtori LL.D. Jones? Ei ollenkaan. Vaan kerjääjä, ryysyinen, sokea, mutta hänellä oli tarpeeksi uskoa.
Katsokaa Hänen taakkaansa, kun se kaikki kohtasi Häntä. Epäilemättä Hänen vaatteissaan oli mädäntyneiden hedelmien, ja muiden sellaisten haju, joita he olivat--vihanneksia, joita he olivat heittäneet Hänen päällensä. Mutta Hän piti päänsä. Hän oli kohtaamassa Golgatan. Koko maailma lepäsi Hänen hartioillaan, mutta sokean kerjääjän usko pysäytti Hänet ja sai Hänet pysymään aloillaan. Aamen. Sama Herran sotajoukkojen johtaja, joka pysäytti auringon Joosualle. Joosua pysäytti a-u-r-i-n-g-o-n uskolla [Huom. englanniksi aurinko on "sun"--Toim]; mutta sokea Bartimeus pysäytti P-o-j-a-n uskolla [Huom. englanniksi poika on "son"--Toim.]. Ja tuo sama usko on tuova Hänet alas kirkkaudesta, missä Hän hallitsee aurinkokuntaa, ja universumia, se on tuova Hänet alas tähän tabernaakkeliin tänä iltana, tuo sama lapsenkaltainen usko.
Blind Bartimaeus - 61-0124 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti