Minä vain ajattelin. Minä en tiedä, olenko kertonut tätä lainausta vai en. Veli Charlie... Jokin aika sitten, minä olin Kentuckyssa hänen kanssaan, ja hän sanoi: "Veli Branham, luuletko, että me tulemme metsästämään oravia tuhatvuotisessa valtakunnassa?" Minä sanoin: "En luule niin, Charlie." Hän sanoi: "No, me pidimme siitä niin paljon, luuletko sinä--sinä, että me tulemme metsästämään oravia, kun me pääsemme tuhatvuotiseen valtakuntaan?" Minä sanoin: "Ei, tuhatvuotisessa valtakunnassa ei tulla tappamaan mitään." Ja hän sanoi: "No, me vain pidämme siitä." Minä sanoin: "Charlie, mitäpä, jos minä pystyisin vakuuttaamaan sinut siitä, että erään kerran sinä olit sika, ja sinä kasvoit korkeammaksi olennoksi, ihmisolennoksi. Menisitkö sinä koskaan--haluaisitko sinä koskaan mennä takaisin ja nauttia sian iloista?" Hän sanoi: "En." Minä sanoin: "Näetkö, sinä olisit niin paljon korkeammalla, kuin sika nyt, sinä ole ihminen, sinä et koskaan enää haluaisi olla sika. No niin, kerro se kymmenellä tuhannella, ja se on se, mitä sinä tulet olemaan, kun sinä olet muuttunut tästä siihen, mitä sinä tulet olemaan. Sinä et koskaan enää halua olla ihminen." Se on totta. Se tulee olemaan jotain erilaista. Minä olen niin iloinen pelkistä ajatuksistakin, tietäen, että jonain päivänä, me kapuamme korkeammalle.
That Day On Calvary - 60-0925 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti