115. Erään kerran oli eräs poika, hän oli joutunut joihinkin vaikeuksiin. Hän oli hyvä poika, mutta hän--hän meni oikeuteen. Ja tuomari sanoi: "Minä totean sinut syylliseksi. Minun täytyy rangaista sinua elinkautisella vankilatuomiolla."
116. Hän sanoi: "Minä haluan yrittää kertoa oman osani. Minä haluan mennä rekisteriini."
117. Hän sanoi: "Sinulla ei ole rekisteriä. Sinun rekisterisi juuri tuomitsi sinut."
118. Ja sillä tavalla se on tänä päivänä, syy miksi seurakunta ei ole niin pitkällä, kuin sen pitäisi olla. Se on rekisteri. Se on valhe. Meidän täytyy tulla enemmän pyhittäytyneiksi. Meidän täytyy uskoa jokainen Jumalan Sana. Meidän täytyy etsiä, kunnes tuo Sana on tehty todelliseksi meille. Näettekö? Näettekö? Rekisteri on se, joka pitää meitä menemästä sisälle.
119. Mutta, erään kerran, (päästääkseni teidät ulos tästä silmukasta), tässä samassa oikeudessa, tällä pojalla ei ollut rahaa. Hän ei voinut maksaa sitä. Sakko oli tuhansissa dollareissa. Mutta hänellä oli isoveli, joka tuli ja maksoi sen pois hänen puolestaan.
120. No niin, meillä on iso Veli, Jeesus, Jumalan Poika. Ja hän tuli maksamaan sen pois meidän puolestamme, jos me vain uskomme sen ja pystymme menemään esiripun sisään Hänen kanssaan. Niin kuin, Hän on meidän Mooseksemme. Jeesus on meidän tämän päivän Mooseksemme. Mooses, verhottuna, oli elävä Sana ihmisille. Tänä päivänä, Jeesus, verhottuna, on elävä Sana ihmisille, jotka--Jeesus Seurakunnassa. Pyhä Henki, Jumalan Poika ihmisissä, paljasten Sanan, tämän päivän lupauksen mukaan, paljastaen Sen juuri tarkalleen. Sama nytkin.
121. Ja muistakaa, Mooses teki tämän, ja paljasti tämän, ei koko maailmalle, vaan maahanmuuttaja ihmisille, vain yhdelle ihmisluokalle, ne olivat nuo, jotka tulivat ulos maahan--maahanmuutossa.
122. Ja tänä päivänä, Pyhä Henki, ihmisten edessä, jotka sanovat: "Jumalallinen parantuminen ei ole oikein." Kun minä kysyin neuvoa..."
123. Eräs tohtori soitti minulle, eräänä päivänä, koskien erästä pientä rouvaa, oi, siellä oli ollut neljä tai viisi tapausta, maaten aivan kuoleman partaalla, antaen heille tunteja aikaa, ja Pyhä Henki paransi heidät. Lääkäri kyseenalaisti sen. Hän sanoi: "Miten tämä voi tapahtua? Miksi," hän sanoi, "minä--minä... se oli minun potilaani."
124. Minä sanoin: "Se oli. Mutta nyt se on Jumalan. Se--se, se on Hänen kohteensa nyt." Näettekö?
The Mighty God Unveiled Before Us - 64-0629 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti