keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Siellä ei silloin ole isoa minää ja pieniä teitä...

Share
Kuinka kauniisti tuo vertaus hääateriasta opetettiinkaan. Hän huomasi yhden siellä, ilman häävaatteita. No niin, se on hyvin tyypillistä. Itämaisina aikoina, kun heillä oli juhla-ateria tai joku muu sellainen, sulhasen täytyi hankkia viitat. Sillä tavalla se on myös tässä asiassa, hääaterialla, jolle me olemme menossa. Ja sitten sulhanen palkkasi miehen seisomaan ovella. Ja jokainen, jolla oli kutsu, tuli ovelle. Köyhä tai rikas, kuka tahansa, he laittoivat tämän viitan heidän ylleen. Kun he tulivat sisään, he olivat kaikki saman näköisiä. Minä pidän siitä. Veljet, siellä ei silloin ole isoa minää ja pieniä teitä, kun te tulette oven kautta. Eräs henkilö tuli jotain muuta, kuin oven, kautta. Ja Jeesus sanoi: "Ystävä, mitä sinä täällä teet?" Ja hän oli sanaton. Ja kun te yritätte kiivetä ylös teidän omia moraalisia tikkaitanne pitkin tai jotain oppia tai jotain seurakuntaa pitkin, veli, teille käy samalla tavalla. Jokainen ihminen, joka tulee Oven kautta, on saava saman viitan. Ja tuo viitta on Pyhän Hengen kaste. Jokainen ihminen maksaa saman hinnan.


God's Provided Way - 53-0613 - William Branham

Ei kommentteja: