Mitä sitten?

Share

160-243. Mutta kun te sanotte: "Kyllä, Herrani, minä kuulen Sinun Äänesi. Minä en paaduta sydäntäni. Minä en välitä, Herra. Se on Sinun Sanasi ja minä uskon Sinua. Ota minut, Jeesus, sellaisena, kuin minä olen, ilman mitään puolusteluja, vaan Sinun veresi vuodatettiin minun vuokseni, ja siinä minä lupaan, Minä uskon, Oi Jumalan Karitsa, minä tulen." Laita kätesi Hänen kuolevan päänsä päälle, sanoen: "Herra, minä olen syntinen, ja Sinä kutsuit minua."
"Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
"Kyllä, Herra, minä tulen. Minä en paaduta sydäntäni, niin kuin he tekivät koettelemuksessansa; minä todella uskon."
Sitten mitä Hän tekee? Hän antaa teille Hänen Elämänsä (Zoe), Iankaikkisen Elämän. Ja jos Jumala pystyi nostamaan meidät maantomusta, mistä me tulimme... Tulimmeko me tomusta? Kaikki, mitä te näette, tuli tomusta. Ja jos Jumala pystyi tekemään minut siksi, mitä minä olen tänä päivänä, ilman mitään vaihtoehtoa, vain siksi, että Hänen halunsa oli tehdä minut, ja antaa minulle mahdollisuus kohdata Golgata ja tehdä valintani, ja minä tein valintani, ja uskoin Häneen,
kuinka paljon enemmän Hän on herättävä minut ylös. Jos Hän teki minut sellaiseksi, mikä minä olen, ilman valinnan mahdollisuutta, silloin minä tein valinnan ja otin Hänet sisälleni. Kun Hän asetti Itse Kätensä ja Itse vannoi, että Hän olisi herättävä minut ylös viimeisenä päivänä, minä lepään varmana. Minulla on Lepo. Ei siksi, että minä palvon Sunnuntaina, ei siksi, että minä palvon sapattina; sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Minä palvon siksi, että minä olen astunut Hänen rauhaansa ja lepoonsa (rauhaan, lepoon, rakkauteen, iloon). Myrsky pauhatkoon; minun ankkurini pitää.

161-248. Onko teillä tuota kokemusta tänä iltana, ystäväni, jotka istutte tässä kuumassa rukoushuoneessa? Te ette tulleet kuulemaan minua. Ei, te tulitte kuulemaan Sanaa. Kuunnelkaapa, ystäväni.
No niin, jos teillä ei ole tuota Lepoa, te voitte löytää Sen juuri nyt. Teidän ei tarvitse tulla tänne alttarille; istukaa juuri siellä, missä te olette. Olkaa vilpittömiä, ja sanokaa: "Kristus, puhu vain sydämelleni. Minä tiedän, että täällä on kuuma. Minä--minä olen aivan tahmainen ja hikinen. Minusta tuntuu kamalalta. Mutta, Herra, totisesti minä voin hikoilla täällä, pahemmassa kivussa kuin tänä aamuna."
Ja tohtori voi pudistaa päätään, sanoen: "Se on sydänkohtaus. Hän on mennyttä." Sitten mitä?
Mitä sitten? Kun tuo suuri Kirja on avattu, mitä sitten? Te kuulitte tuon laulun: "Mitä Sitten?" Kun noilta, jotka ovat hylänneet Sanoman, tullaan kysymään syytä, mitä sitten? Mitä Sitten? Ajatelkaa sitä nyt, todella syvällisesti. Kun me kumarramme päämme, ajatelkaa sitä.

Kun noilta, jotka ovat hylänneet Sanoman tänä iltana,
Tullaan kysymään syytä, Mitä sitten?
Mitä sitten? Mitä sitten?
Kun tuo suuri Kirja on avattu, Mitä sitten?
Kun noilta, jotka ovat hylänneet Sanoman tänä iltana,
Tullaan kysymään syytä, Mitä sitten?

Hebrews Chapter 4 - 57-0901E - William Branham