Totisesti, Herra, me opetamme ihmisille, että ihmisessä ei ole yhtään hyvää, ei ainoatakaan asiaa.
"Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat?" Mutta se on Jumalan armo, joka ilmestyi meille. Ja me luotamme ainoastaan Hänen ansioihinsa, ja emmekä meidän omiimme. Ja me palvomme Sinua, kaikkein pyhintä Jumalaa, sinun hyvyydestäsi sisällyttää meidät Sinun mahtavaan Valtakuntaasi, ja Sinun mahtaviin suunnitelmiisi. Me vastaanotamme Sinut sydämiimme uskon kautta. Ja armosta, me uskomme, että Sinä annat sen meille Jumalan kunniaksi, Jumalan palvelemiseksi.
Nyt, Herra, paranna sairaat, kun he tulevat rukoiltaviksi tänä aamuna. Anna heille tuo ilo tulla terveeksi, jota he kaipaavat. Anna heidän tietää, että tämä pieni kevyt kärsimys, joka on heidän päällään, on vain pieni koettelemuksen aika. Jumala tietää siitä kaiken. Hän teki sen nähdäkseen, mitä te tekisitte sen suhteen. Oi Jumala, voikoot he astua esiin ja vaatia tuota täytettyä työtä. Voikoot Sinä... Älkööt he pahoittako Sinun mieltäsi juoksemalla sinne ja tänne, ja sisälle ja ulos: "No, minä en tiedä tästä, tuo..."
Herra, voikoot he ottaa suoran aseman, sanoen: "Herra, Sinä olit Se, Joka pelastit minut. Sinä olit Se, Joka teki nämä asiat minulle. Minä uskon Sinuun, ja minä luotan Sinuun tänä päivänä." Ja minä rukoilen, että Sinä suot tämän näille ihmisille Kristuksen Nimessä. Aamen.
Hebrews Chapter 3 - 57-0901M - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti