Minä toivon, että minä voisin seistä siellä, missä hän seisoi. Minä toivoin, että minä voisin seistä tuossa paikassa, missä hän seisoi. Tiedättekö, mitä minä tekisin? Oi, minä en olisi niinkään kiinnostunut seurakunnan asioista; minä lankeaisin kasvoilleni ja sanoisin: "Rakas Herra Jeesus, Elämän Mestari, anna minulle Sinun armahtava armosi," jos minulla olisi tilaisuus seistä Hänen edessään. Minä uskon, että se on varmaankin jokaisen tunne tänä iltana täällä. Me tekisimme saman asian. Minä... mutta tänä päivänä, se on samalla tavalla, kuin se oli silloin. Me olemme niin sellaisten asioiden viemiä, joita meidän täytyy tehdä seurakunnassa, niin monien asioiden kanssa, joita seurakunta vaatii meiltä, ja niin monia paikkoja, missä käydä, kunnes todella, me epäonnistumme vastaanottamaan mahdollisuuden. Ja ehkäpä, jonain iltana meidän täytyy harjoitella laulukokousta varten. Meidän täytyy tehdä jotain muuta. Jotain, ehkäpä, luonteeltaan hengellistä, mutta kun Pyhä Henki puhuu teidän sydämellenne, paras asia, jonka te voitte tehdä, on vastata aina, huolimatta siitä, mitä se on, mikä hetki yöstä, tai minkälaista asiaa te olette hoitamassa, koska Hän ei ehkä puhu enää pitkään aikaan, tai ehkä ei koskaan enää.
The Worst Sinner In The City - 56-0218E - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti