120. Tämä vanha profeetta, kaljupäinen kaveri marssi sisään, vanha Naatan, erämaasta, istuutui alas, sanoen: "Daavid, miten kaikki menee?"
Daavid sanoi: "Hienosti, hienosti. Oi, ikuisesti eläköön Jumalan profeetta. Halleluja." Oi, hän oli vain... Hän ajatteli, että kaikki oli hyvin; hän ajatteli, että hän pystyi piilottelemaan sitä. Mutta te ette voi piiloutua Jumalalta. Hän tietää, mitä te ajattelette juuri nyt. Hän tietää teidän ajatuksenne, sillä Hän on Jumala. Tuo Pyhä Henki, joka on tässä rakennuksessa tänä aamuna, tietää teidän ajatuksenne, keitä te olette, mistä te tulette, mitä te olette tehneet, sillä Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
123. Jumala oli paljastanut sen tuolle profeetalle. Hän sanoi: "Daavid, tällä puolen tietä eli kerran eräs rikas mies; hänellä oli paljon lampaita; oi, hän oli todella rikas. Eräs toinen mies, joka eli tällä puolella tietä, oli köyhä, hänellä oli vain yksi lammas. Hän kohteli sitä, kuin tytärtä. Hän ruokki sitä samalla lusikalla, jolla hän söi itsekin. Hän nukkui lampaan kanssa. Kaikki oli vain... Se oli aivan kuten tytär hänelle. Ja eräänä päivänä, vieras tuli, niinpä, sen sijaan, että rikas mies olisi ottanut yhden omista lampaistaan ja valmistanut aterian vieraalle, no, sen sijaan, hän meni sinne ja otti tämän köyhän miehen lampaan, ja otti pakolla tämän lampaan ja teurasti sen, ja valmisti aterian."
124. No niin, se oli Daavidin intohimo. Hänellä oli viisisataa vaimoa, mutta kun hän näki Uurian vaimon, niin sen sijaan, että hän olisi ottanut yhden viidestä sadasta vaimostaan tyynnyttääkseen tai tyydyttääkseen intohimonsa, hän meni ottamaan tämän toisen miehen vaimon, sitten hän tappoi Uurian, kun vaimo tuli äidiksi. Daavid ei tietänyt, mitä hän teki, no, Daavid oli valmiina lausumaan tuomion. Sellaisia me olemme. Me voimme aina tuomita toisen kaverin, mutta kun tulee kyse meistä, oi, se on eri juttu.
Daavid sanoi: "Tuo mies on maksava hengellään."
Tuo vanha profeetta, nuo silmät siristyivät; hän sanoi: "Daavid, varmastikaan sinä et tule kuolemaan." Tarkkailkaapa armon alkavan heti töihin. Henki valtasi profeetan, joka pelasti Daavidin hengen. Armo, "Varmastikaan sinä et tule kuolemaan, mutta miekka ei lähde talostasi, ennen kuin se on täysin puhdistanut sydämesi, sillä sinä olet tuo rikas mies." Oi, se oli eri juttu silloin, eikö ollutkin?
Mikä pelasti Daavidin, kun hänen oma tuomionsa sanoi: "Tuo mies tulee kuolemaan. Hän on maksava korkeimman hinnan, ja hän on maksava siitä hengellään"?
Ja profeetta sanoi: "Varmastikaan(armo) sinä et tule kuolemaan. Sinä et tule kuolemaan Daavid. Armo on pelastanut sinut." Se oli armo Daavidia kohtaan, joka pelasti hänet. Oi.
Jos ei olisi ollut armoa, missä me kaikki olisimme? Onko se totta? Varmasti.
130. Ylimmäinen armo tulee Ylimmältä. Ylin armo tulee Ylimmältä. Ylin, mitä se voi tehdä? Ylin voi tehdä mitä tahansa se haluaa. Kuunnelkaapa tätä nyt. Ylimmän armon voi antaa ainoastaan Se, joka on Ylin. Ja Jumala on Ylin, niinpä Hän voi antaa ylimmän armon. Sen vuoksi, koska se on ylin, armon ei tarvitse kysyä ketlään; sen ei tarvitse... Se tekee, mitä se haluaa. Eikä se ole ihmeellistä? Sen ei tarvitse kysyä: "Voinko minä tehdä tämän? Tai, teenkä minä tämän? Voinko minä? Täytyykö minun? Teenkö minä?" Se ei tee sitä. Se tekee sen itse. Armo on ylin; sen vuoksi, Hän voi pelastaa kaikkein kurjimman. Hän voi pelastaa kaikkein pahimman. Hän voi pelastaa kaikkein likaisimman. Hän voi pelastaa kaikkein moraalittomimman. Hän voi parantaa kaikkein sairaimman. Halleluja.
131. Hän voi pelastaa kurjan, kuten minä. Ja Hän teki sen. Mitä se on? Armoa. William Branham, juopon poika: se ei merkinnyt mitään; Jumalan armo pelasti minut.
"Minä, minä olen naisen, joka ei ollut mikään hyvä nainen, poika." Sillä ei ole mitään merkitystä, vaan Jumalan armo pelasti sinut. Se on ylin, se ei kysy keneltäkään mitään. Aamen. Minä olen niin iloinen siitä. Halleluja. Se voi ottaa kurjimman syntisen ja tehdä hänestä lumivalkean, eikä sen tarvitse kysyä keneltäkään mitään siitä. Oi, se voi tehdä sen, koska se on ylin.
Kuunnelkaapa, nopeasti nyt. Se todistettiin ristillä, kun siellä oli kurjin ryöväri; hän ansaitsi kuolla. Jumala ei ollut koskaan edes tullut hänen mieleensäkään. Hän ei koskaan ajatellut mitään siitä. Siellä ristillä, kun, noiden veristen huulten läpi, voihkaisujen välissä, tuli ääni: "Herra, ole minulle armollinen."
Ja sieltä tuli Toinen ääni, Veren, kyynelten, tuskan lävitse; armo otti otteen ja sanoi: "Tänä päivänä sinä tulet olemaan Minun kanssani paratiisissa." Armo teki sen. Kuinka tuo ryöväri pystyi auttamaan itseään? Ei enempää, kuin Aadamikaan pystyi auttamaan itseään, ei enempää, kuin Eevakaan pystyi auttamaan itseään, ei enempää, kuin tekään voitte auttaa itseänne, ei enempää, kuin minäkään voin auttaa itseäni, sen enempää, kuin me voimme nykäistä itsemme kengännauhoista Linnunradalle. Me emme voisi tehdä sitä. Mutta Jumalan armo voi tehdä jotain sen suhteen, ja se tekee sen. Jumalan armo, Jumalan armon ylimmäisyys tuli tuolle kuolevalle ryövärille: "Tänä päivänä sinä tulet olemaan Minun kanssani paratiisissa." Oi, ajatelkaapa sitä. Se on ihmeellistä.
136. Ajatelkaapa sitä. Rakkaus ja armo ovat sisaruksia, kaksosia. Teillä ei voi olla armoa ilman rakkautta. Ne ovat kaksosia. Se on tarkalleen totta. Ennen kuin teillä voi olla armo, teillä täytyy olla rakkaus. Ennen kuin te voitte todella tehdä palveluksen jollekin, te rakastatte heitä; oikeassa tai väärässä, teidän täytyy siitä huolimatta rakastaa heitä, tai te ette voi tehdä sitä. Näettekö? Niinpä rakkaus ja armo ovat sama asia. Ne ovat vain kaksosia (Siinä kaikki.), rakkaus ja armo. Ne olivat... Me emme voi nähdä yhtä ilman toista. "Jumala niin rakasti maailmaa, että Hän antoi ainokaisen Poikansa." Hän vuodatti Armonsa sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Näettekö? Te ette vain voi tehdä mitään, ilman että olisitte tekemisissä molempien kanssa. Armo, Jumala armo on se, joka pelastaa meidät.
The Message Of Grace - 61-0827 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti