Tiedättehän, te otatte puun, ison vanhan puun. Minä... Kun olin poika, minulla oli tapana mennä ulos, ja me, me pojat menimme ulos, ja siellä oli iso vanha puu, jonka varjossa istua, iso vanha pyökki. Ja tuulet puhalsivat; ja minä ihmettelin, se näytti sellaiselta, niin suuri paino sen latvassa näytti siltä, kuin että tuuli puhaltaisi sen kumoon. Mutta tiedättekö, joka kerta, kun tuuli puhaltaa puuhun, se huojuttaa tuota puuta, ja se irrottaa juuria, niin että ne voivat vain kaivautua syvemmälle ja saada paremman otteen. Ja sitä kristityn pilkkaaminen, nauraminen, pilan tekeminen tekee, vainoaminen ravisuttaa kristittyä saadakseen hänet rukoilemaan enemmän, kaivautumaan syvemmälle, saamaan paremman otteen, niin että hän voi kestää myrskyt.
The Restoration Of The Bride Tree - 62-0422 - William Branham - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti