87. Täällä Illinoisissa, minä kävelin kerran museoon. Ja minä näin vanhan värillisen miehen siellä, vain pieni lieri hiustensa ympärillä.
Hän piti hattuaan kädessään, katsoen ympäriinsä. Hän tuli jonkin kohdalle; hän pysähtyi; kyyneleet valuivat hänen poskiaan alas. Minä näin hänen rukoilevan. Minä katselin häntä hetken. Minä kävelin hänen luoksensa. Minä taputin häntä olkapäälle. Minä sanoin: "Setä, minä olen saarnaaja. Minä haluaisin kysyä sinulta yhtä asiaa." Minä sanoin: "Mikä innoitti sinua saaden sinut rukoilemaan?"
Hän sanoi: "Tulehan tänne, pastori. Katsohan tuonne."
Ja minä en voinut nähdä mitään, minä sanoin: "Se on vain naisten puku."
Hän sanoi: "Mutta näetkö tuon veren tuolla?"
Minä sanoin: "Kyllä."
Hän sanoi: "Se on Aabraham Lincolnin veri. Minun kyljessäni on arpi orjavyöstä."
Hän sanoi: "Tuo veri otti tämän vyön pois minulta. Eikö se innoittaisi sinuakin?"
Minä laitoin käteni hänen ympärilleen. Minä sanoin: "Jos Aabraham Lincolnin veri innoittaisi ja herättäisi tunteita orjassa, kun hän on päässyt vapaaksi orjavyöstä, mitä Jeesuksen Kristuksen Veri pitäisi tehdä, saarnattuna Pyhän Hengen voimassa, mitä sen pitäisi tehdä elävän Jumalan Seurakunnalle?" Kyllä. Varmasti. Se on totta.
Näyn ihmiset, ihmiset, jotka ymmärtävät, ihmiset, jotka ottavat Jumalan Hänen Sanastaan... Meidän täytyy tehdä se, ystävä. Meidän täytyy uskoa Jumalaa ja käyttäytyä kuten kristityt.
Inter Veil - 56-0121 - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti