Herra, minä otan itseni ja asetan itseni näiden ihmisten kanssa, jotka seisovat. Ole armollinen heille, Herra. Sinä annoit minun saarnata Sanaa. He kuulivat Sen; he uskoivat Sen. Ja he ovat tulleet, ja minä tuon itseni heidän kanssaan, Herra. Kuule meitä, oi Jumala, kuule meitä. Anna meille anteeksi meidän rikkomuksemme ja anna meille se, mitä me niin haluamme sydämissämme.
Me tajuamme, että me olemme ikuisuuteen matkalla olevia luomuksia. Meidän päämme on kumarrettuina kohti tomua, mistä Sinä olet ottanut meidät. Ja jonain päivänä Sinä olet tuovat meidät ulos tuosta tomusta, aivan niin varmasti, kuin tähti loistaa taivaalla. Sinä lupasit, että Sinä tekisit sen, ja Sinä teet sen.
Anna meidän syntimme nyt anteeksi. Auta meitä lähtemään täältä tänä päivänä, uusina luomuksina, uudella päämääräällä, uusilla motiiveilla, ja voikoot ne olla kaikki Sinun Tahtosi mukaisia. Suo meidän seistä vankassa lujassa uskossa. Suo meidän käyttäytyä ja olla kuten kristittyjen tulisi olla. Tee meistä esimerkki naapurustossamme, että kun me menemme ohi, että naiset voisivat sanoa: "Siellä menee Jumalan pyhä, jos kukaan, suloinen, nöyrä, lempeä. Siellä menee pyhä, tuossa miehessä, tuolla toisella puolen tietä. Jos on koskaan ollut jumalista miestä, siellä hän menee. Hänen elämänsä todistaa sen. Minä olen hänen naapurinsa, sellainen
Kristitty, sellainen kunnia elää hänen lähellään." Jumala, suo se.
No niin, ota se, mikä puuttuu, Herra, meissä olemasta se, mitä meidän tulisi olla, ja laita meihin se, Herra, joka meistä puuttuu. Ota meistä pois se, jota me emme tarvitse, ja laita meihin se, mitä me tarvitsemme ollaksemme urheita kristittyjä, miljoona kertaa enemmän, ja enemmän, kuin äiti-eläin oli lapselleen. Suo se, herra. Me seisomme täällä Sinun pyhittävän voimasi tarpeessa. Annettakoon se meille, Jeesuksen kautta, Sinun Poikasi.
Kun te seisotte, rukoillen. Älkää hoppuilko istumaan. Ajatelkaapa aivan muutama hetki. Kuka nosti teidät ylös? Kuka sai teidät nousemaan ylös? Mikä se oli? Kuka sen teki? Kristus. Se on Hän, joka seisoo teidän vieressänne. Se, joka sai teidän sydämenne muuttumaan, on Kristus. Uskotteko te koko sydämestänne, te, jotka olette seisomassa, että se asia, joka oli vikana teissä, kun te nousitte seisomaan, te uskotte, että Kristus ottaa sen pois teistä nyt; ja te voitte lähteä täältä, erilaisena henkilönä, ja elää suloisena ja nöyränä ja alistuvaisena ja uskollisena
Kristukselle, koko loppuelämäsi? Jos te uskotte, minä haluan teidän uhmata painovoiman lakia jälleen. Tuo jokin teidän sydämissänne on kertonut teille sen, minä haluan teidän nostavan kätenne ylös, ja sanovan: "Minä todella uskon, että tästä hetkestä eteenpäin minä olen oleva Hänen. Ja asiat, jotka olivat väärin minussa, ovat mennyttä. Minä voin nyt ottaa paikkani Kristuksessa."
Jumala siunatkoon tietä. Sata-prosenttisesti, käsiä ylhäällä joka puolella. Se on totta. No niin, te olette Hänen. Nyt, kaikki synti on mennyttä.
Suloinen juttu, minä näen ehkäpä äidin seisomassa (ja te kaikki, kun te olette rukouksessa), ja pieni poika kyynelin, ja hänen omat silmänsä punaisina. Hän nosti kätensä äitinsä kanssa. Oi, minä olen niin iloinen, että Pyhä Henki on täällä kiinnittäen noiden pienten huomion. Näettekö? Se merkitsee niin paljon. Se on vain niin todellista. Jumala siunatkoon teitä, on minun rukoukseni. Menkää nyt, ja olkaa todellisia urheita kristittyjä. Antakoon Jumala teidän urheiden sielujenne levätä.
Ja jonain päivänä, jos Jeesus viipyy, jos se on tuhkasta tuhkaan, ja tomusta tomuun, ja maasta maahan, te ette tule koskaan unohtamaan tätä päivää. Minä puhun tämän Kristuksen Nimessä. Aamen. Jumala siunatkoon teitä.
Hear Ye Him- 58-0209A - William Branham
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti